![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() | ![]() ![]() | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
KOTIOPETTAJA JA KARTANONTYTÄR
|
![]() | ![]() |
Majuri Anders Erik Boije oli syntynyt 1768 Haikon kartanossa. Hän osallistui 21-vuotiaana vänrikkinä Ruotsinsalmen taisteluun vuonna 1790, ja yleni 1808-09 sodassa majuriksi. Hän joutui venäläisten vangiksi Pohjois-Ruotsin Kalixissa 5.3.1809. Samana vuonna hän erosi sotapalveluksesta. Hän ei halunnut ottaa vastaan venäläisten tarjoamaa everstin arvoa. "Jag är hellre en svensk major än en rysk öfverste." Drägsbyn Anders Erik Boije oli saanut haltuunsa v. 1800 ja omisti sen kuolemaansa saakka v. 1838. Jouluaattona 24.12.1803 Anders Erik Boije avioitui Johanna (Jeanette) Christina Nordenskiöldin kanssa, joka oli syntynyt 1783 Mäntsälän Ylikartanossa.
Ruotsista Nordenberg-nimisenä Suomeen siirtynyt suku harrasti luonnontieteitä ja talouselämän kehittämistä, mutta myös filosofista mietiskelyä, mystiikkaa ja rauhanaatetta. Tutkimusmatkailija Nils Adolf Eric Nordenskiöld oli Jeanetten serkun poika. Suvussa oli myös pietististä vaikutusta. Eräs Nordenskiöld - Jeanetten isosetä - sepitti Siionin virren 174 (Miks' nukut sä vaan) ja Jeanetten isoäidin Ramsay-suvulla oli kontakteja ns. kartanopietismiin, joka 1720-luvulla vaikutti Itä-Uudenmaan kartanoissa.
Drägsbyn ilmapiirissä 18-vuotias kotiopettaja Anders Josef Europaeus viihtyi hyvin. Tehtävänä oli Boijen kolmen vanhemman lapsen opettaminen: Anders Wilhelm 11 vuotta, Anna Charlotta 9 vuotta ja Herman 4 vuotta. Sofia Wilhelmina oli tuolloin vasta 1-vuotias. Hän oli syntynyt vuonna 1814.
![]() | ![]() |
Anders Josef Europaeuksen samanaikaisesti opiskellessa Porvoon lukiossa oli toimeentulo nyt turvattu. Majuri Boije maksoi hyvin, Anders Josef E. halusi ahkeruudella ja vaivannäöllä korvata sen. Työ oli mieluisaa vaikka poikien pitäminen kurissa ja nuhteessa tuotti joskus vaikeuksia. Sen sijaan pieni Charlotta taisi lumota viehätysvoimallaan nuoren opettajansa.
Pari viikkoa sitten luin Kansallisarkistossa A.J.E:n päiväkirjaa - varsin hankalaa luettavaa, saksankieltä goottilaisin fraktuurakirjaimin. Nuorukaisen unelmat pyörivät salaperäisen C:n ympärillä: "Ein schönes Mädchen" -ilmaisu vilahtaa, on tähtitaivasta, on Goethen runoja, on samaistumista nuoren Wertherin kärsimyksiin... Ikävä Drägsbyhyn seuraa joululomille kotiin Parikkalan kappalaispappilaan. Äitini Ella Kitunen oli suvun perimätietoon nojautuen varma siitä, että kyse oli Charlottesta, joka signeerasi kouluajan piirustuksensakin C. kirjaimella. J.L. Runebergin kerrotaan nimittäneen Charlottea "Drägsbyn ruusuksi". (Katsokaa Drägsbyn perhekuvan ruusuista sinipukuista tyttöä, Sukusanomat 2002 nro 1 (83). A.J.E:n ylioppilasajalta 1820-luvulla on säilynyt erään toverin kirjeessä lausahdus: "Etkö vielä ole rakastunut, puhuttiinhan ettei neiti Boijen kauneus ole jättänyt Sinua välinpitämättömäksi!"
Muut paitsi joululomansa Anders Josef Europaeus vietti yleensä Drägsbyssä - Boijen perheen ystävänä. Hän luki lapsille Tacitusta ja kartanon naisväelle romaaneja. Juhannuksena 1816 tehtiin yhteinen retki Haikkoon. Asema kotiopettajana oli tosin hieman ongelmallinen: tavallisten palkollisten yläpuolella, mutta perheen alapuolella. Tätä ristiriitaa Anders Josef pohtii päiväkirjassaankin: "...pitäisi kai etsiä elämäntoveria toisista yhteiskuntaluokista ... nämä ovat heikkohermoisia ja hemmoteltuja ...".
Vuonna 1817 Anders Josef Europaeus kirjoittautui Turun yliopistoon, mutta oli ansiotyössä opettajana Loviisassa, Savonlinnassa ja Viipurissa, aineinaan venäjän, ranskan ja saksan kielet sekä piirustus. Tutkinnot edistyivät hitaasti siinä sivussa. 1823 oli maisteripromootio, 1829 pastoraalitutkinto. Yksityisoppilaita oli koulutyön lisäksi, mm. Herman Boije, joka asui Europaeuksen luona tämän ohjatessa pojan koulunkäyntiä Porvoossa. Kiinteä yhteys ja ystävyys Boijen perheeseen jatkui näin.
Kesällä 1831 Drägsbyssä vieraillessaan Anders Josef havaitsi, että pikkusiskosta Sofia Wilhelminasta eli Minasta oli kehkeytynyt herkkä ja viehättävä neito, johon nuori pastori oitis rakastui. Varhaisten unelmien C, isosisko Charlotte oli jo "varattu", hän avioitui saman vuoden syksyllä Daniel Lindhin kanssa, joka oli filosofian ja myöhemmin myös lääketieteen tohtori ja toimi sittemmin Porvoon lyseon rehtorina ja viimein Porvoon tuomiorovastina.
Mathilda | Mina | |||
Catarina | Jeanette | Charlotte |
Anders Josef oli arka ilmaisemaan tunteitaan Minaan kohtaan, ikäero (17 vuotta) sekä taloudelliset seikat askarruttivat. Liperin kirkkoherran virka avasi uusia mahdollisuuksia, Europaeus rohkaistui kosimaan - ilmeisesti tammikuussa 1832 - ja sai myöntävän vastauksen. Asia ei kuitenkaan ollut sillä selvä. Tuttavat kyllä saattoivat jo onnitella pikku ruustinnaa kun tuli tieto Europaeuksen saamasta hyvästä virasta, mutta Minan vanhemmat vastustivat - elleivät ihan suoraan kieltäneet, odottivat, että Mina muuttaisi mieltään. "Isä on raivoissaan ja äiti itkee" kuvailee Mina kirjeessään sulhaselleen. Ystävättärelleen Nanna Inneliukselle, joka näyttää olleen myös sulhasen uskottu, Mina kirjoittaa: "Vanhemmat ovat huvittavia - heillä ei ole mitään häntä, Europaeusta vastaan, mutta kuitenkaan he eivät halua minun ylipäätään ajattelevan avioliittoa." Sofia Wilhelmina on onneton: "En olisi antanut myöntävää vastausta, jos olisin arvannut mikä sota siitä syttyy." Boijet olivat tottuneet ajattelemaan Europaeusta perheystävänä - ei vävynä!
Europaeus-elämänkerran kirjoittaja Anne Petersen-Jessen arvelee, ettei ollut tavanomaista, että aatelisperheen tytär avioituu kappalaisen pojan kanssa. Kuitenkin kaunis Charlotte oli juuri luovutettu kirkkoväärtin pojalle Daniel Lindhille (filosofian ja lääketieteen tohtori, josta sittemmin tuli Porvoon tuomiorovasti). Myöhemmin nuorin sisar Catarina Lovisa avioitui tämän veljen, myös lääketieteen tohtori, Anton Lindhin kanssa. Sivumennen sanoen, Boijen pojat onnistuivat solmimaan "säädynmukaiset liitot", toinen vapaaherratar af Klerckerin kanssa, toinen Adlercreutzin kanssa. Kenties Minan vanhemmat ajattelivat lähinnä tytön nuoruutta (Jeanette itse oli 20-vuotias avioituessaan 15 vuotta vanhemman miehen kanssa) ja kaukana Pohjois-Karjalassa sijaitsevaa Liperiä.
Viivytystaistelu jatkui mutta ajan mittaan vanhemmat kävivät suopeammiksi. He ehdottivat kuitenkin 2 vuoden odotusaikaa, mikä Anders Josefista tuntui julmalta. Tosin hän alkoi itsekin epäillä Minan sopeutumista Liperin karuihin oloihin. Minankin kirjeiden sävy on välillä kankeahko - hän puhuttelee sulhastaan lehtoriksi käyttäen 3. persoonaa. Anders Josefin hellät kirjeet on osoitettu "Fröken välborna Wilhelmina Boijelle" eli jalosukuiselle neidolle. Vielä syyskesällä 1832 Anders Josef Europaeus Viipurissa kirjoittaa päiväkirjaansa runon mustasta linnusta ja lisää "Minunkin mieltäni ahdistaa MUSTA LINTU = haavoitettu itsetunto".
Pian Mina jo puhuttelee sulhastaan "rakkaaksi Addekseen" ja ikävöi pois Drägsbystä koska "Kodin ilmapiiri on painostava ja yksitoikkoinen, Isä synkkä ja riitaisa - ei halua puhuakaan häistä. Äiti purskahtaa itkuun kun tytär kertoo terveisiä sulhaseltaan". Europaeus toteaa ponnekkaasti, että yhdenkin koko talven odotus on mahdoton - hän ei seuraavan talven aikana pystyisi seurakunnastaan matkustelemaan Drägsbyhyn!
![]() | ![]() |
Häävalmistelut näyttävät kuitenkin alkavan todenteolla: Sofia Wilhelminan veli Wilhelm tilaa talousporsliinit, ottaa selkoa mitä Helsingin parhailla kultasepillä teetetyt lusikat tulisivat maksamaan ja valvoo Europaeuksen tilaamien vaunujen valmistusta. Europaeuksen 78-vuotias setä, Venäjällä asuva lääketieteen tohtori Jacob Wilhelm oli lähettänyt veljenpojalleen 100 ruplaa, jotta tämä voisi ostaa "jotain kaunista morsiamelleen". Sulhanen kehottaa morsiantaan opiskelemaan suomea!
Ratkaisu kehittyy yllättävän nopeasti. 8. heinäkuuta 1834 vihitään Drägsbyn yläsalissa Anders Josef Europaeus ja Sofia Wilhelmina Boije af Gennäs. Välittömästi he matkustavat Liperiin.
Tässä voimme kurkistaa Drägsbyn päärakennukseen. Nykyisen valmistumisvuotta ei tiedettäne tarkkaan - vanha purettiin 1818 ja uutta alettiin rakentaa perimätiedon mukaan Engelin piirustusten pohjalta Anders Erik Boijen toimesta.
Minulla oli huhtikuussa 1983 tilaisuus vierailla Drägsbyssä Porvoon suomalaisen seurakunnan piispantarkastuksen yhteydessä mieheni Samuelin siivellä. Tapasin siellä silloisen omistajan perhettä ja myös isännän sisaren Porvoon museon intendentin Marita Munckin (joka oli ollut Aarne Äyräpään oppilas Helsingin Yliopistossa). Hän näytti minulle ikkunoita ja sanoi, ettei ikkunapuitteita ole tarvinnut vielä uusia n. 160 vuoden jälkeen, sillä rakennuttajat olivat Suomenlinnan linnoitusupseereina rakennustekniikan eksperttejä. (Olin ylpeä isoisäni isoisästä!).
Drägsby siirtyi oston kautta v. 1882 Standertskiöld-suvulle. Toisen Standertskiöld-sukuisen omistajan tytär, Fanny, avioitui vapaaherra Munckin kanssa. Kartano on yhä Munck-suvun hallussa. Viimeinen Boije-sukuinen omistaja oli Sofia Wilhelminan vanhin veli, Anders Wilhelm, kihlakunnantuomari, jonka luona Drägsbyssä isoisämme Adde Europaeus vieraili usein. Hän oli rovasti Europaeuksen kuoltua Adden isällinen ystävä ja myös taloudellinen tuki. Hänen kirjeitään on paljon tallella. Kun hän takausten johdosta oli joutunut rahavaikeuksiin ja joutui luopumaan isänsä kuoleman jälkeen 1839 perimästään Drägsbystä, se oli ollut Boijen suvussa yli 300 vuotta.
Drägsbyn ruokasalin seinällä on laatta, joka kertoo, että 5.2.1854 siellä vietettiin J.L. Runebergin 50-vuotispäivät silloisen poliittisen tilanteen vuoksi yksityistilaisuutena. Wilhelm Boije oli syntynyt samana vuonna 1804 kuin Runeberg ja oli tämän hyvä ystävä. Isoisäni Adde Europaeus, tuolloin 17-vuotias, oli läsnä syntymäpäivillä enonsa vieraana ja on kirjoittanut silminnäkijän kertomuksen. Kaksi viikkoa sitten, kun olin Kansallisarkistossa lukemassa A.J.E:n kirjeenvaihtoa etsin turhaan tuota kirjettä, josta äitini oli kertonut. Kuuntelin äitini nauhoitettuja muistelmia, joissa kuvaus oli tallella. (Sisareni Maija ja lankoni Sven Lalander ovat koonneet muistelmat 26:lle CD-levylle.) Tällä viikolla soitti minulle Marjatta Äyräpää (Drägsbyn perhekuvan löytäjä) ja kertoi Aarne Äyräpään jäämistöstä löytäneensä tälle osoitetun isä-Adden kirjeen, josta luen katkelman. Kirje on päivätty 5. helmikuuta 1908 Kotkassa.
"- Muuten täällä ei ole mitään erinomaista tapahtunut täällä Kotkassa. Tänään on Runebergin päivä. Muistan tätä päivää 54 vuotta sitten, w. 1854, silloin vietin tätä päivää, en vielä 18 vuotta täyttäneenä nuorukaisena Drägsbyssä (Treksilässä) enoni luona, jossa olin pidetty pian kuin oma lapsi. Isäni oli silloin kanssa tullut sinne Liperistä. Hän oli nimittäin matkalla Ouluun (* jäsenenä sen aikuisessa Kirkkolakikomiteassa. Treksilässä vietettiin silloin Runebergin syntymäpäivät, kun oli aikomus täällä antaa hänelle sen kalliin hopeakannun lahjaksi, mikä Suomen sodan vanhojen sotilaiden perilliset, ja joitakuita vielä elossa olevia veteraaneja lahjoittivat hänelle, hänen ansioistaan sota-ajan runoilijana. Mutta kielto tuli tähän Kenraalikuvernööriltä, ja Treksilään ennättivät vieraat kuitenkin jo kokoontua ja Runeberg tuli itse, ja lähes 60 à 70 henkeä oli siellä puolisilla, ja viimeisellä paikalla, nuorimpana pöytävieraana, viimeisellä paikalla istuin minä siellä, - ja olen luultavasti ainoa enää elossa oleva tästä pöytäseurueesta. En muista oikein jos se oli seuraavana päivänä tahi 2 päivää myöhemmin kuin Isäni sitte Runebergin seuraamana lähti Treksilästä (Drägsbystä) Turkuun, ajaen meidän kosioreellä, missä kuskina oli oma Liperiläinen renki. - Tämä nyt tämän päivän muiston johdosta."
*) Kirjeen tekstissä ilmeinen virhe, pitänee olla Turkuun.
Äitini kertoman mukaan (ilmeisesti toinen dokumentti) läsnäolijoiden joukossa olivat mm. J.V. Snellman, Sakari Topelius ja Fredrik Pacius. Adde oli onnellinen päästyään mukaan vaikka samanikäinen serkku Mathilda Boije, talon oma tytär, ei päässyt juhlapöytään koska oli tyttö!
Myös Adden isä, rovasti Europaeus, oli siis läsnä ja juhlien jälkeen jatkoi matkaa Turkuun, hän kirkkolakikomiteaan ja samassa Liperin "kosioreessä" Runeberg virsikirjakomiteaan.
Vielä pieni matka Liperiin, minne nuoripari lähti häittensä jälkeen heinäkuussa 1834. He asuivat siellä ensin tilapäisasunnossa - kahdessa kamarissa - kunnes lokakuussa 1835 saivat asettua uuteen pappilaan. Samassa lokakuussa 18. päivänä kuoli nuoren rouvan äiti Jeanette Boije Drägsbyssä.
Seuraavana keväänä 26.3.1836 syntyi Liperin pappilaan poika Anders Theodor, isoisäni. Synnytyksessä oli läsnä nuoren äidin ystävätär Mathilda Grundelstierna, Drägsbyn kasvatti. Hän on se neljäs tyttö, joka näkyy "Drägsbyn perhekuvassa". Siinähän on äiti Jeanette Boije kolmen tyttärensä Anna Charlottan, Sofia Wilhelminan ja Catharina Lovisan kanssa. Vasemmalla seisoo Anna Charlotta Mathilda Grundelstierna, Boijen tyttöjen pikkuserkku, joka isänsä, ratsumestari Grundelstiernan kuoltua oli Ruotsin Upplannin Olhamrasta tullut Drägsbyhyn sukulaistädin hoiviin. Hänen äitinsä oli Jeanetten serkku.
Isoisäni äiti, Sofia Wilhelmina Boije, kuoli 10 viikkoa lapsensa syntymän jälkeen. Anders Josef jäi leskeksi yksin pienen pojan kanssa. Hän tiedusteli vaimovainajansa sisaren Charlotte Lindhin välityksellä voisiko Mathildaystävätär tulla hänen puolisokseen. Mathilda kieltäytyi vedoten Minan muistoon ja tämän kohtaloon. Pian Mathilda avioitui Boijen perheen sukulaisen Adolf Wilhelm Boijen kanssa. Heidänkin häänsä vietettiin Drägsbyssä ja sen lähistöllä, Illbyn kartanossa, Mathilda eli 92-vuotiaaksi. Kun isoisäni Adde oli itse jo 70-vuotias hän sai kuulla äitinsä ystävättären yhä elävän ja kiirehti Kotkasta Illbyhyn tervehtimään oman syntymänsä todistajaa - silloin jo 90-vuotiasta. Mathilda Boije s. Grundelstierna on haudattu vanhalle Porvoon hautausmaalle lähelle Boijen suvun hautakappelia, missä Anders Erik ja Johanna (Jeanette) Christina Boije lepäävät.
Kun Mathilda oli kieltäytynyt avioliitosta Anders Josefin kanssa ehdotti samainen Sofia Wilhelminan sisar Charlotte Lindh heidän serkkuaan Hedda Nordenskiöldiä, jonka totesi saaneen "moraalisesti hyvän kasvatuksen".
Tämä ehdotus ei saanut Anders Josefissa vastakaikua. Mutta vihdoin Wilhelm-langon puoliso antoi vihjeen, joka johti tulokseen. Anders Josefin Tallinnan matkalta löytyi "sattumalta" lempeä Selma Augusta Lampa. Pikku Addekin sai äidin, jota rakasti ja kunnioitti koko elämänsä - ja suuren sisarussarjan. Tyttärilleen Adde antoi tasapuolisesti sekä oman äitinsä että äitipuolensa nimet: Selma Sofia Kristina ja Ella Augusta Wilhelmina.
Toinen avioliitto solmittiin vain vuoden kuluttua Sofia Wilhelminan kuolemasta. Toivo Valtavuo, joka tunsi Anders Josefin kirjallisen jäämistön hyvin, oli siellä löytänyt Anders Josefin kuvauksen unestaan tammikuun 12.-13. väliseltä yöltä 1840. Toivo kopioi sen äidilleni. Sallinette, että lopuksi luen sen vapaasti suomennettuna: "Hän (Mina) makasi kylmällä marmorilla ja näytti uinahtaneen. Toinen naishenkilö lepäsi hänen vierellään. Mina kohottautuu ylös sädehtien nuoruuden kauneutta ja katsellen minua rakkaasti. Vajoan hänen syliinsä - kuoleman kylmyys kohtaa.
." 'Ah, miksi et antanut minun tietää, että oletkin kokenut vain valekuoleman? Olisin silloin kiiruhtanut luoksesi, olisin rakastanut Sinua uskollisesti ja me olisimme aina eläneet yhteenliitettyinä. Nyt minä olen toisen puoliso.'
'Kyllähän minä sitä ajattelin.' vastasi rouva Lindh (Minan sisar), joka seisoi vierellä kauniissa aamunutussaan 'Mutta kuka olisi uskonut, että lanko niin pian avioituu uudelleen'.
Kevään aavistus henkii maan yllä. On keskiyö. Silloin tällöin pilkahtaa kuu esiin keveiden, ilmavien pilvien taitse.
Tuulen ajaessa niitä ne muodostavat ihmeellisiä kuvioita. Vakaana seisoo kirkko lumen peittämällä kummullaan.
Rauhallinen on mieleni.
Oi! Mina ja Nanna, te ystävättäret, missä lienettekin? Ehkä Luojan valtaistuimen ääressä, sieltä katselette kaikkea sitä, mikä teille oli rakasta häilyvän maan päällä.
Porvoo, 5.10.2002
Elina Lehtonen
P.S. Hieman toisin saattaa myöhempi aika arvioida edellä kuvattuja yhteiskunnallisia arvostuksia.
"Haikossa v. 1768 syntynyt majuri Anders Eric Boije af Gennäs taisteli sekä vuosien 1788-1790 että 1808-1809 sodissa ja oli naimisissa Johanna Kristina Nordenskiöldin kanssa. Kannattanee mainita, että näiden tytär Sofia Wilhelmina sai aviomiehekseen historian tutkijana arvostetun jumaluusopin tohtorin, tammikuun valiokunnan jäsenen ja valtiopäivämiehen, rovasti Anders Europaeuksen ja joutui siten tunnetun arkeologimme, professori Aarne Äyräpään isoäidiksi. Lieneekö Haikon historian kyllästämä ilmapiiri kantautunut pojanpojan innoittajaksi?"
Yrjö Soini "Haikon kartano vuosisatojen saatossa 1362-1966" WSOY 1974
Lähteet/Kirjallisuutta:
Anne Petersen-Jessen: Liperin rovasti Anders Josef Europaeus, Pieksämäki 1987
Kansallisarkisto: "Europaeus-suvun arkisto" ja "Ella ja Eemeli Kitusen arkisto"
Aarne Äyräpään kirjekokoelma (Matti Äyräpään hallussa)
Ätterna Nordenskjöld, Stockholm 1902
Jutikkala-Nikander: Suomen kartanot ja suurtilat, Helsinki 1939
Toivo Valtavuon ja Sven Lalanderin kokoamat Boije-suvun sukutaulut
Yrjö Soini, Haikon kartano vuosisatojen saatossa 1362-1966, WSOY 1974
Ella Kitusen suullisesti kertoma ja äänitallenteet
Viime vuosi oli yhdistyksen 53. toimintakausi. Sen päättyessä yhdistyksessä oli 253 jäsentä. Vuoden aikana hallitus hyväksyi seuraavat uudet jäsenet: Ruusu Ankeriasniemi, Aaro Hirvensalo, Niilo Jaakkola, Wille Ruotsalainen ja Minni Rytkönen.
Yhdistyksen esimiehenä toimi Jorma Rytkönen. Muina hallituksen jäseninä olivat:
Eero Hirvensalo v:sta 1999
Kaarina Hirvensalo v:sta 1999
Meri Jaakkola v:sta 2001
Liisi Klobut v:sta 2000
Tuomas Lehtonen v:sta 2000
Eeva Martelin v:sta 1999
Kristiina Nordling v:sta 1999
Kaija Rasilo v:sta 2001
Kirsti Salminen v:sta 2000
Riitta Smeds v:sta 2001
Pertti Äyräpää v:sta 2001
Hallituksen valitsemana varaesimiehenä toimi Kirsti Salminen, rahastonhoitajana Pertti Äyräpää ja sihteerinä Liisi Klobut. Tilintarkastajina toimivat Raili ja Risto Voipio sekä varatilintarkastajina Marjatta ja Matti Äyräpää.
Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kolme kertaa.
Yhdistyksen lehti Sukusanomat ilmestyi vuoden aikana kahdesti (numerot 1/81 ja 2/82). Toimituskunnan muodostivat Kirsti Salminen sekä Riitta Karasvirta ja Jorma Rytkönen.
Merkkipäiväänsä viettäville jäsenille on yhdistyksen nimissä lähetetty onnittelu.
Aune Äyräpään rahastosta myönnettiin apurahoina 1.500 markkaa, joka vuosikokouksen päätöksellä jaettiin tasan kahden hakijan, Elias Lehtosen ja Wille Ruotsalaisen kesken.
Sukukokous järjestettiin lauantaina 13.10.2001 Hämeenlinnassa. Päivän ohjelmassa olivat kirkkohetki Hämeenlinnan kirkossa, kirkkokahvit, opastettu kiertoajelu kaupungissa ja Aulangolla sekä tutustuminen kaupunginmuseoon ja Enok Rytkösen valokuvakokoelmaan. Virallinen vuosikokous pidettiin Inkalan kartanossa, jossa nautittiin vuosikokouslounas kahveineen ja kuultiin muisteluita Hämeenlinnassa vaikuttaneista suvun jäsenistä.
Yhdistys on edelleen kuulunut jäsenenä Suomen Sukututkimusseuraan.
Yhdistyksen pääoma oli 31.12.2001 tehdyn tilinpäätöksen mukaan 15.673,01 mk (2.636,01 euroa). Tilikauden alijäämä oli 12.413,17 mk (2.087,75 euroa). Aune Äyräpään rahasto: pääoma 20.731,61 mk (3.486,81 euroa) Toivo Valtavuon rahasto: pääoma 5.136,20 mk (863,85 euroa)
Tilinpäätös 31.12.2001 (mk) |
|
|||
|
|
|
euro |
euro |
Vastaavaa |
|
|
|
|
yhdistys |
9 217,31 |
|
1 550,24 |
|
TV-rahasto |
1 415,40 |
|
238,05 |
|
AÄ-rahasto |
20 731,61 |
31 364,32 |
3 486,81 |
5 275,10 |
osakkeet, yhdistys |
6 455,70 |
|
1 085,77 |
|
osakkeet, TV |
3 720,80 |
10 176,50 |
625,79 |
1 711,56 |
matrikkelit |
|
0,00 |
|
0,00 |
yhteensä |
|
41 540,82 |
|
6 986,66 |
|
|
======== |
|
======== |
Vastattavaa |
|
|
|
|
yhdistys |
|
|
|
|
pääoma 1.1.2001 |
28 086,18 |
|
4 723,76 |
|
tilikauden voitto/tappio |
-12 413,17 |
|
-2 087,75 |
|
pääoma 31.12.2001 |
15 673,01 |
15 673,01 |
2 636,01 |
2 636,01 |
AÄ-rahasto |
|
|
|
|
pääoma 1.1.2001 |
21 826,60 |
|
3 670,97 |
|
tilikauden tuotto |
405,01 |
|
68,12 |
|
jaetut stipendit |
1 500,00 |
|
252,28 |
|
AÄ, pääoma 31.12.2001 |
20 731,61 |
20 731,61 |
3 486,81 |
3 486,81 |
TV-rahasto |
|
|
|
|
pääoma 1.1.2001 |
4 901,88 |
|
824,44 |
|
tilikauden tuotto |
234,32 |
|
39,41 |
|
TV, pääoma 31.12.2001 |
5 136,20 |
5 136,20 |
863,85 |
863,85 |
|
|
41 540,82 |
|
6 986,66 |
|
|
======== |
|
======== |
jäsenmaksut |
5 880,00 |
|
988,95 |
|
vuosikokous |
11 825,00 |
|
1 988,82 |
|
osingot |
140,64 |
|
23,65 |
|
matrikkelimyynti |
120,00 |
|
20,18 |
|
euro-pyöristys |
0,09 |
|
0,02 |
|
yhteensä |
17 965,73 |
|
3 021,62 |
|
|
======== |
|
======== |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
pankkimaksut |
247,50 |
|
41,63 |
|
vuosikokous |
10 845,20 |
|
1 824,03 |
|
sukusanomat |
1 852,20 |
|
311,52 |
|
postikulut |
476,00 |
|
80,06 |
|
kukat, adressit |
468,00 |
|
78,71 |
|
jäsenmaksu |
150,00 |
|
25,23 |
|
matrikkelit, poisto kirjanpidosta |
16 340,00 |
|
2 748,19 |
|
yhteensä |
30 378,90 |
|
5 109,36 |
|
voitto/tappio |
-12 413,17 |
|
-2 087,75 |
|
yhteensä |
17 965,73 |
|
3 021,62 |
|
|
======== |
|
======== |
|
![]() | ![]() |
![]() | |
![]() | ![]() |
![]() | ![]() | ![]() |
Sukusanomat
toivottaa kaikille
HYVÄÄ JOULUA
ja
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
© A.J.Europaeuksen jälkeläisten yhdistys r.y. | |