
|


A.J. Europaeuksen jälkeläisten sukusanomat 1997; 1 (77) Maaliskuu ISSN 0356-0791 (Painettu)

Esimiehen palsta.
Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Helsingissä 26.10.1996.
Tutustuimme yli 70 sukulaisen joukolla Kansallismuseon arkeologiselle
osastolle, jossa Aarne Äyräpään mittava kokoelma teki läsnäolijoihin
lähtemättömän vaikutuksen.
Virallinen kokous hyväksyi yksimielisesti sääntömuutoksen,
jonka perusteella jatkossa yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä jäsenten
adoptiolapset. Tämän päätöksen johdosta voimme toivottaa tervetulleeksi
aikaisempaa laajemman suvun jäsenistön nyt kun muodollisia esteitä ei enää ole.
Yksimielisyydestä päätellen voimme todeta, että pitkään odotettu sääntöuudistus
on ollut odotettu ja oikea.
Päätimme myös sääntömuutoksesta, jonka mukaan vuosikokous
voidaan järjestää 1.6. ja 30.11. välisenä aikana vuosittain.
Uudet säännöt ja jäsenrekisteri ovat sukusanomien
liitteenä.
Uudeksi hallitukseksi valittiin: Eero Hirvensalo
(esimies), Kirsti Salminen (varaesimies), Kaarina Hirvensalo, Liisi Klobut,
Tuomas Lehtonen, Pekka Malkavaara, Eeva Rytkönen, Anja Pöyhönen, Kaija Rasilo,
Riitta Smeds, Leena Äyräpää ja Pertti Äyräpää. Taloudenhoitajana toimii Martin
Smeds.
Jäsenmaksu säilyi ennallaan, 40 markkaa 18
vuotta täyttäneiltä jäseniltä.
Vuosikokouksessa päätettiin edelleen yllämainitun
sääntömuutoksen oikeuttamana, että vuoden 1997 vuosikokous pidetään A.J.E.:n
200-vuotissyntymäpäivänä, pe 21.11.1997. Tilaisuus pidetään Helsingissä
Säätytalolla. Hallitus toimii juhlatoimikuntana ja järjestää iltajuhlan
asianmukaisine ohjelmineen. Virallinen kokous järjestetään tilaisuuden alussa.
Toivon, että jäsenistö ymmärtäisi juhlan erityisluonteen ja varaisi ajoissa
kyseisen päivän ainutlaatuista sukujuhlaa varten.
Alustava ohjelma: |
- virallinen kokous klo 17.30-18.00 |
|
- tervetulojuhlallisuudet klo 18.00 |
|
- musiikkiohjelmaa |
|
- ruokailu |
|
- juhlapuhe (kutsuttu puhuja) |
|
- musiikkia, muita esityksiä ja yhdessäoloa |
Toivomuksena on, että suvun keskuudesta löytyisi aktiivisia
ohjelmanumeroiden esittäjiä. Ehdotuksia voi tehdä hallituksen jäsenille.
Kokouksessa esiintyy myös sukukuoro, johon kaikki jäsenet
ovat tervetulleita. Laulamme yleisimmin tunnettuja sekakuorolauluja, joten
erillisiä harjoituksia ei tarvita.
Syntymäpäiväjuhlakokouksesta tarkemmat tiedot ja
ilmoittautumisohjeet jaetaan syyskuussa kiertokirjeessä.
Hallitus on edelleen päättänyt, että syksyllä julkaistaan
200-vuotisjuhlien kunniaksi Sukusanomien juhlajulkaisu. Toimituskunnan
vastaavina toimivat Elina Lehtonen, Kaija Rasilo ja Riitta Smeds.
Jäsenmaksulomakkeet ovat ohessa. Eräpäivä
on 31.3.1997. Rahastonhoitajan työn helpottamiseksi jäsenistöä
pyydetään ystävällisesti huomioimaan eräpäivä. Lisäksi toivotaan, että
osoitteenmuutoksista ja mahdollisista uusista jäsenistä tehtäisiin ilmoitus,
esim pankkisiirtolomakkeeseen tai muussa muodossa hallituksen jäsenille. Jos
jollakin on vuoden 1996 jäsenmaksu maksamatta, voi unohduksen helposti korjata
lisäämällä maksu tämänvuotiseen.
Hallitus toivoo kaikille jäsenille menestystä loppuvuodelle
1997 ja erityisesti odottaa tapaamista mahdollisimman runsaslukuisina
merkkipäivänä, joka järjestetään tässä laajuudessa vain kerran sadassa
vuodessa...
ULKOSUOMALAINEN TERVEHDYS
Suomen tunnettuisuus on kaksitahoinen asia: miten asia
nähdään Suomessa, miten ulkomailla. Me ulkosuomalaiset joudumme asian kanssa
enemmän tai vähemmän tekemisiin. Pohjois-Saksassa Suomi on tunnetumpi kuin
etelämmässä.
Työssäni oppaana olen eniten erimaalaisten saksankielisten
ryhmien kanssa tekemisissä, Hollannista Italiaan. Informaation lomassa
kiertoajelulla mainitsen ohimennen kansalaisuuteni, annettuani kyselijöiden
arvailla kotimaatani. Saksan kieleni he sijoittavat joko johonkin muuhun Saksan
osaan, Hollantiin, Englantiin tai useimmiten Pohjoismaihin. Ensimmäisiksi kotimaaehdokkaiksi
tulevat Ruotsi ja Tanska. Niiden jälkeen Norja - ja mietteliäs tauko. Usein ei
auta edes kertoessani, että pohjoisessa on laaja maa, lähes yhtä suuri kuin
Saksa. Olympialaisistamme on jo liian pitkä aika. Melkoisen ajattelutyön
tuloksena tulevat sitten ehdotukset: Islanti, joskus Grönlanti ja taannoin maa
nimeltä Lappland eli Lappi.
Suomalaisuuteni tullessa ilmi olen saanut huomautuksia:
'Mutta eihän Suomi ole pohjoisessa, vaan idässä!" Otin kartan käteen ja
katsoin Saksasta käsin. - Saksalaisten ensimmäinen Suomi-assosiaatio on lähes
säännönmukaisesti: hyttyset. Saksalaisten hyttyspaniikkia olen ihmetellyt aina;
Afrikan myrkkykäärmeet eivät estä heitä lentämästä sinne, mutta kesään kuuluvat
pienet sievät hyttyset ehkäisevät lukemattomien saksalaisten Suomen-matkan.
Tapaan sanoa hyttyskammoisille, että Suomi on individualistien matkailumaa,
jonne hyttysiä pelkääviä massaturisteja ei kaivatakaan. Hyttysten kanssa
tunnettuisuudesta kilpailee - vieläkin - Paavo Nurmi saksalaisturistieni
parissa.
Totuuden nimessä on sanottava, että joskus joku arvaakin
kotimaani, kun kiertoajelun tauolla on aikaa keskustella. Monet matkailijani
ovat käyneet Suomessa, josta heillä on mieluisia muistoja. Taannoin opastin
juuri Suomesta palannutta sveitsiläisryhmää, jolle sen vuoksi tarjosinkin
suomenkielistä opastusta... Yleisen naurun jälkeen päädyimme saksaan;
sveitsiläiset ovat viehättäviä opastettavia, kuuntelevat hartaimmin kaikista.
Pari kertaa on sattunut, että matkabussissani on ollut
mukana saksalaismatkailijan suomalainen vaimo. Muutaman kerran ovat vanhat
avioparit kertoneet suomalaisesta miniästään. Me saksansuomalaiset olemmekin
siitä erikoinen siirtolaisryhmä, että 80% meistä on naisia, kuten tri Outi
Tuomi-Nikulan 1989 pioneerityönä ilmestynyt kirja Saksansuomalaiset kertoo.
Kotikaupungistani kotoisin olevan tutkijan kirjantekoon osallistuin ajatuksin
ja kyselylomakkein, mieheni valokuvin. Me saksansuomalaiset olemme kotimaan
vaaleissa melkoinen äänestäjäjoukko, jota tosin ei ole Suomessa juurikaan noteerattu.
Joitakin kertoja kiertoajeluni aikana minulta on kysytty,
olenko unkarilainen. Selostan sukulaisuussuhteet ja suomalais-ugrilaiset
kielet. Alkuvuosinani oppaana yrittivät hampurilaiset bussifirmat antaa minulle
ruotsalaisryhmiä ohjein: "Puhukaa vain suomea, sehän on melkein sama
kieli!" Enää eivät yritä.
Parhaiten saksalaisista tuntevat varmaan bussiyhtiöiden
kuljettajat Suomen. He ajelevat Nordkap-matkoilla Suomen läpi ja yöpyvät
ryhmineen yleensä kotikaupungissani Jyväskylässä. Sieltä tunnen nykyään nimeltä
uudet hotellitkin, joita en ole nähnyt koskaan. Taannoin kertoi eräs kuljettaja
yöpyneensä ryhmän kanssa pienellä paikkakunnalla, jota varmaan en tunne: Himos
Jämsässä! Lapsuuden kesäpaikkaseudun lähellä. Kuljettajat ajavat järjestään
mielellään Suomessa: kauniit maisemat ja vähän liikennettä.
Palattuani Suomen-matkalta kysyttiin valokuvaliikkeessäni:
"Olitteko lomalla kotona Ruotsissa?" Viedessäni kortteja Pohjanmeren
saarella postiin sanoi virkailija: "Varmaan tuotte taas postia kotiin
Norjaan." Pääministeri Sorsan lehdistötilaisuuden päätyttyä Hampurin
Suomi-talossa vietiin rouva Sorsa Raatihuoneen limusiinilla suomalaiselle
merimieskirkolle, jonne minunkin oli kiirehdittävä lehdistötilaisuudesta.
Kysyin Raatihuoneen tutulta silloiselta protokollarouvalta, tuliko herra Sorsa
Saksaan suoraan Kiinan-matkaltaan. "Ei, kyllä hän käväisi välillä kotona
TUKHOLMASSA", kuulin hämmästyksekseni.
Taksinkuljettajilta ja hotelliportiereilta olen kuullut
usein kommentin: "Ai Suomesta suomalaiset ovat hyviä kallistelemaan
pikareita!" Jouduin kerran hätätapauksessa opastamaan norjalaista ryhmää.
Matkanjohtaja tulkkasi saksani norjaksi. Kun hän esitteli minut ryhmälle
suomalaiseksi, tuli kuorossa kuin yhdestä suusta suoranainen kiljaisu:
"KOSKENKORVA!" No niin, sillä oli jää murrettu.
Suomalaisuuteeni kuuluvat myös lantut. En tiennyt, miten
traumaattinen vihannes lanttu on saksalaisille, jotka sodan aikana joutuivat
syömään vedessä keitettyjä lanttuja. Kun saksalaisomaiseni yksinkertaisesti
kielsivät minulta ensi joulunani lanttulaatikon teon, en tiennyt, miten
kitkerässä muistissa lantut heillä ovat. Kuitenkin valmistui tuoksuva
lanttulaatikkoni aattona.
Kaupunginosani torilla on minulla tietyt myyjäni. Kun eräs
maanviljelijä kuuli minut suomalaiseksi, totesi hän: "Te ostatte jouluna
paljon lanttuja". Hän tiesi kokemuksesta muiden suomalaisten parista,
mistä on kysymys. Aikoinaan ostin lantut marketista, jossa ostokseni herätti
huomiota. Kerroin, mihin tarvitsen niitä, ja joulu joululta kerääntyi henkilökunta
ympärilleni kuulemaan lanttulaatikon reseptiä.
Matkailun edistämiskeskus muutti Hampurista Frankfurtiin,
mutta Suomen tunnettavuutta pitävät yllä Finnair ja Finnjet. Hampurin
suomalaisen merimieskirkon komeat joulumyyjäiset levittävät joka vuosi
Suomi-tietoutta. Oopperassa laulavat jatkuvasti suomalaiset (vaikka Tom Krausea
ei tunnisteta suomalaiseksi). Uusimman tutkimuksen mukaan (Pohjoistuuli 3/1996)
saksalaisten Suomi-kuva on 20 vuotta liian vanha; paljon on käsityksiä
topeliaanisesta luonnonkansasta.
Varsinkin, kun saksalaisilla on vaikeuksia jäsentää
Pohjoismaat eri maiksi, on Euroopassa asuvilla ja matkustavilla suomalaisilla
vielä työmaata edessään. Suomi on sentään EU:n 5. suurin maa, joskin harvimmin
asuttu. Mikä minua Suomessa käydessäni ihmetyttää, on se asia, että suomalaiset
puhuvat "mannermaasta" muuta Eurooppaa tarkoittaen, ja kertovat
matkustavansa "Eurooppaan". Tuntevatko he Suomen saareksi, joka ei
kuulu Eurooppaan?
Työstäni johtuen minulla on suurenmoinen tilaisuus tehdä
valtavan saksankielisen väestön parissa Suomea - vaikkei se kiertoajelun
pääsisältö olekaan - tunnetummaksi jakamalla OIKEATA tietoa kotimaastani.
Kaarina Dehls, Hampuri
Aino Hirvensalon (A.J.E. :n tyttären Theklan tytär) vävylleen Osmo Rasilolle omistama runo Tatran hiihtokisoista
(liekö enteellistä tulevien hiihdon MM-kisojen
suomalaismenestykseen?)
On Osmo-vävyn mieli
matalalla,
se huokaa raskaan pettymyksen alla.
Jännitys posket hehkuviksi värjää:
"Ei pärjää pojat Tatralla, ei pärjää!"
Ei sopeutuneet Suomen
miehet Tatraan,
se se uhkas tukehuttaa koko katraan.
On ilma siellä liian kevyt, huono,
ei sitä kestä suomalainen kuono,
vaan tuntuu, että kurkku kuristuu,
ja keuhkot halkee, sydän puristuu,
suu kuivaa, rintakehä painuu lyttyyn,
ja alust' alkain kk
aikki menee myttyyn.
Kun jonkun päätä
alkaa särkeä,
ei kiivas enää ole mitään järkeä.
Keneltä puutuu jalka, keneltä käsi,
ja sulla, Laurila, on haava sisässäsi,
ja se kun siellä alkaa mullistella,
ei sisullakaan enää pullistella.
Miks' tummennut on
Suomen hiihtotaivas?
Tok' ennen miehet tiensä kärkeen raivas,
ja unohtuiko heiltä vauhdin hurma,
vai oisko "hyvinvointi" kunnon surma?
Vaan kuule,
laakereita niittää nainen,
voi siinä missä mieskin suomalainen,
ja niinpä toikin meille hopeaa
niin kauniisti Marjatta Kajosmaa.
Entäpä toinenkin, se Pusula,
hän kunniakkaasti sai pronssia.
Jo alkaa mieliala kohota,
ei saakaan toivon tähti sammua!
Ja katso, jopa poika
suomalainen,
tuo miesten mies, Kalevi Oikarainen,
taas Suomen hiihtomaineen kirkastaa,
tuo kotimaahan kultaa kunniaa.
Siis kultaa, hopeaa ja pronssia,
ja enempää voi tuskin vaatia,
kun muita metallien laatuja
ei Tatrallakaan ole tarjolla!
Nyt voi siis olla,
armas Osmo-vävy,
sun mielialassasi riemun sävy,
anopin ilo siihen kukkuroituu,
näin perheen, kansan riemuun fuusioituu.
Aino Hirvensalo
Kajaani, 23.2.1970
LIITE 1: A.J. EUROPAEUKSEN JÄLKELÄISTEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT
Hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 26.10.1996
- Yhdistyksen nimi on A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys ja kotipaikka Helsingin kaupunki.
- Yhdistyksen jäseniksi pääsevät ne Liperin kirkkoherran teologian tohtori Anders Josef Europaeuksen (s. 1797 21/11, k. 1870 24/5) jälkeläiset, jälkeläisten ottolapset, näiden jälkeläiset sekä edellä lueteltujen aviopuolisot, jotka yhdistyksen hallitus jäseniksi hyväksyy. Jäsenen on suoritettava yhdistykselle jäsenmaksu, jonka suuruuden yhdistys määrää.
- Yhdistyksen tarkoituksena on:
- yhteenkuuluvaisuuden tunteen vireillä pitäminen ja kehittäminen suvun jäsenissä;
- menneiden polvien muiston ja suvun perinteiden vaaliminen;
- suvun historian ja vaiheiden sekä suvun jäsenten elämän ja toiminnan tutkiminen ja selvittäminen;
- suvun jäsenten opintojen tukeminen sekä heidän keskuudessaan ehkä ilmenevän puutteen lievittäminen sikäli kuin siihen on mahdollisuuksia.
Pyrkimystensä toteuttamiseksi yhdistys järjestää jäsenilleen yhteisiä tilaisuuksia sekä kokoaa ja säilyttää sukua koskevia asiakirjoja ja painotuotteita, kirjeitä, kuvia ja muistoesineitä.
Jäsenmaksuina, lahjoituksina tai muulla tavoin saamansa varat yhdistys käyttää toimintansa hyväksi harkintansa mukaan. Myös voidaan perustaa pysyviä rahastoja määrättyjä tarkoituksia varten.
- Yhdistyksen asioita hoitaa yhdistyksen hallitus. Siihen kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu yhdistyksen esimies puheenjohtajana ja yksitoista muuta jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan, siten, että kahtena ensimmäisenä vuotena eroaa neljä jäsentä arvan mukaan ja sen jälkeen vuoron mukaan. Hallituksen jäsenen erotessa kesken toimikautensa valitaan hänen tilalleen uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varaesimiehen. Samoin hallitus valitsee yhdistyksen virkailijat, joiden ei tarvitse olla hallituksen jäseniä.
Hallitus on päätösvaltainen vähintään 6 jäsenen läsnäollessa.
Asiat päätetään hallituksen kokouksissa yksinkertaisella äänteen enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa. Hallituksen jäsenet ja virkailijat eivät nauti toimistaan palkkaa eikä palkkiota ellei yhdistyksen vuosikokous toisin päätä.
- Yhdistyksen nimen kirjoittaa esimies tai varaesimies yksin.
- Yhdistyksen toimikausi kestää kalenterivuoden. Tilit päätetään samoin kalenterivuosittain.
- Tilit ja yhdistyksen hallintoa koskevat asiakirjat on ennen tammikuun loppua jätettävä tilintarkastajille, joiden on helmikuun kuluessa annettava hallitukselle kirjallinen yhdistyksen vuosikokoukselle osoitettu lausunto toimittamastaan tilien ja hallinnon tarkastuksesta.
- Yhdistyksen vuosikokous pidetään aikaisintaan kesä- ja viimeistään marraskuussa ja käsitellään siinä seuraavat asiat:
- valitaan kokoukselle puheenjohtaja, joka kutsuu sihteerin;
- todetaan kokous laillisesti kokoonkutsutuksi;
- valitaan kaksi kokouksen pöytäkirjan tarkastajaa;
- esitetään hallituksen laatima vuosikertomus, tilit ja tilintarkastajain lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös;
- päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle;
- määrätään jäsenmaksun suuruus;
- valitaan yhdistykselle esimies seuraavaksi toimikaudeksi;
- valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle seuraavaa toimikautta varten;
- valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa seuraavaa tilikautta varten;
- käsitellään muut hallituksen tai yhdistyksen jäsenten mahdollisesti esittämät asiat.
- Asiat päätetään yhdistyksen kokouksissa niinkuin hallituksessa (4 §:n 4. momentin mukaan) lukuunottamatta niitä asioita, joista 10 §:ssä on erikseen määrätty.
Kutsu vuosikokoukseen on lähetettävä postitse kullekin perheelle ja yksityiselle yhdistyksen jäsenelle vähintään kuukautta ja muista kokouksista vähintään kahta viikkoa aikaisemmin.
Alaikäisellä yhdistyksen jäsenellä ei ole ääni- eikä vaalioikeutta.
- Ehdotus sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta vaatii, tullakseen hyväksytyksi, vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä. Purkamispäätös on lisäksi vahvistettava, myöskin kolmella neljäsosalla annetuista äänistä, toisessa kokouksessa, joka pidetään aikaisintaan puolen vuoden kuluttua.
Jos yhdistys puretaan, on samalla päätettävä arkiston vastaisesta säilyttämisestä ja yhdistyksen omaisuuden luovuttamisesta johonkin sen toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen. Omaisuutta ei saa jakaa yhdistyksen jäsenten kesken.
Jos tässä pykälässä mainittuja asioita tulee kokouksessa esille, on siitä nimenomaan kokouskutsussa mainittava.
- Muissa kohdin noudatetaan voimassa olevia yhdistyslain määräyksiä.
LIITE 2: AUNE ÄYRÄPÄÄN RAHASTON SÄÄNNÖT
- A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys r.y. on perustanut Aune Äyräpään rahaston.
- Rahasto koostuu varoista, jotka on saatu Aune Äyräpään töiden myynnistä yhdistyksen jäsenille. Sen peruspääoma on 20.000 (kaksikymmentätuhatta) markkaa.
- Rahaston tarkoitus on edistää ja tukea taiteen harrastusta ja opintoja yhdistyksen jäsenten keskuudessa. Rahaston tarkoitusta toteutetaan pääasiassa myöntämällä stipendejä ja apurahoja.
- Rahastoa voidaan kartuttaa lahjoituksilla, testamenteilla ja Aune Äyräpään vielä jäljellä olevien töiden myynnillä. Rahaston tuotto voidaan joko kokonaan tai osaksi lisätä pääomaan.
- Stipendeihin ja apurahoihin saadaan käyttää vain rahaston tuottoa.
- Stipendejä ja apurahoja anotaan yhdistyksen hallitukselta tämän vuosittain ilmoittamaan määräpäivään mennessä. Hallitus esittää ehdotuksensa yhdistyksen vuosikokoukselle hyväksyttäväksi ja vahvistettavaksi. Vuosikokous voi poiketa hallituksen ehdotuksesta.
- Rahaston kirjanpito sisältyy yhdistyksen kirjanpitoon.
- A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys r.y:n mahdollisesti lopettaessa toimintansa menetellään rahaston jäljellä olevien varojen osalta samoin kuin yhdistyksen varojen suhteen on yhdistyksen säännöissä määrätty.
[Sukusanomien liitteenä lähetettiin myös jäsenluettelo]
|