Etusivu
Sukusanomat
Kuvagalleria
Säännöt
Yhteystiedot
Palaute
A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys r.y.


A.J. Europaeuksen jälkeläisten sukusanomat

A.J. Europaeuksen jälkeläisten sukusanomat
1982 Kesäkuu No 1 (63)
ISSN 0356-0791 (Painettu)

KESÄN TULTUA

Lopultakin kylmä kevät taittui suveksi ja kirjeen Sukusanomien lukijoille voi otsikoida kesäkirjeeksi.

Lehtemme edellisen numeron ilmestymisestä on vierähtänyt hyvinkin toista vuotta, ajanjakso, johon taas liittyy muistumia monesta tapahtumasta. Joukostamme kaksi on siirtynyt rajan taa, molemmat hyvin korkean iän saavuttaneina. Joukkoomme on syntynyt uusia, liekö tieto kaikista edes saavuttanut sukurekisteriämme. Moni on viettänyt merkkipäiväänsä ja vastikään olemme kukittaneet uudet ylioppilaamme.

Mutta tunnemmeko toinen toisemme, osaammeko erehtymättä tai edes arvellen sanoa, minkälainen sidos Sinut ja minut liittää sukulaisiksi. Lehden mukaan on liitetty yhdistyksemme jäsenluettelo, jonka avulla voit testata itseäsi edellä esitetyn kysymyksen suhteen. Ja mikä olisikaan viehättävämpää kuin pohtia vastausta yhdessä. Lomakausi on alkamassa ja monella on varmasti suunnitelmissa matkailu Suomessa. Jäsenluettelo mukaan ja jos se kertoo lomapaikkakunnalla asuvasta sukulaisesta, voisi ennakoiva puhelinsoitto johtaa mitä mielenkiintoisimpiin tapaamisiin.

Liitteenä ovat myös yhdistyksen säännöt. Niihin ja erityisesti niiden kolmanteen pykälään syventymisen esitän haasteena uusien ideoiden tuomiseksi toimintaamme ja uusien innostuneiden voimien rohkaisemiseksi mukaan.

Kun ajankohta siihen hyvin sopii, en malta lopuksi olla esittämättä toistakin haastetta eli haastetta suvun perunankasvattajille pyrkiä ainakin yhtä hyvään tulokseen kuin isoisäni isän isoisä vuonna 1814!

Kirsti Salminen


AUNE ÄYRÄPÄÄ 9.1.1898 - 8.7.1981

Aune Äyräpää Lämmössä armon auringon
jo linnut visertää,
vaan sitten suvi aina on,
kun matka taakse jää.
Virsi 638:5

Aune Äyräpää siirtyi ajasta iäisyyteen viime vuoden heinäkuussa kesän ollessa parhaimmillaan. Hän oli syntynyt Helsingissä Anders Josef Europaeuksen ja Selma Augusta Lampan nuorimman pojan Matti Äyräpään ja hänen puolisonsa Hilda Ingmanin ainoana tyttärenä.

Viehtymys maalaustaiteeseen vei Aune Äyräpään jo nuorena taideopintojen pariin. Taideyhdistyksen piirustuskoulusta hän sai päästötodistuksen vuonna 1916, minkä jälkeen opiskelu jatkui kahden seuraavan vuoden ajan Taideteollisuuskorkeakoulussa. Hän opiskeli myös useissa Ranskan taidekouluissa, mm. Pariisin maalausakatemiassa. Hänen myöhemmätkin opintomatkansa suuntautuivat pääasiassa Ranskaan.

Aune Äyräpää osallistui vuodesta 1933 lähtien moniin sekä kotimaisiin että ulkomaisiin näyttelyihin. Hän järjesti kolme omaa näyttelyä, viimeksi Strindbergin taidesalongissa vuonna 1959. Ateneumin kokoelmissa on hänen öljyvärimaalauksensa "Kukkia" vuodelta 1937.

Aune Äyräpää sai tunnustusta myös tekstiilitaiteilijana. Jo vuonna 1932 hänet palkittiin Suomen Käsityön Ystävien mattokilpailussa. Italiassa pidetyssä näyttelyssä hän sai ryijystään pronssimitalin.

Sukuyhdistykseemme Aune Äyräpää liittyi heti sen perustamisvaiheessa. Tapasimme hänet yhdistyksen vuosikokouksissa ja ns. vanhan polven kodeissa Helsingissä. Käydessämme Lampan talossa vuonna 1955 hän kertoi vanhasta kodistaan ja näytti valokuvia siltä ajalta. Hän lahjoitti yhdistyksellemme isänsä 100-vuotissyntymäpäivän muistoksi A. J. Europaeuksen isovanhempien vihkisormuksen, josta tuli Sukusanomien nimilehden vinjetti. Myöhempinä vuosina Aune Äyräpää vetäytyi heikentyneen terveytensä vuoksi syrjään, mutta ei suinkaan unohtanut sukulaisiaan. Hän iloitsi erityisesti Sukusanomien ilmestymisestä, muisti monia meistä sommittelemillaan joulukorteilla, lahjoitti kirjeitä, kirjoja, valokuvia ja asiapapereita yhdistykselle ja muisti sitä jälkisäädöksessäänkin arvoesinein. Hän seurasi eristäytyneisyydessäänkin hämmästyttävän tarkasti suvun nuorempien jäsenten vaiheita ja oli uskollinen ja vilpitön ystävä niille, joiden kanssa jaksoi olla kosketuksissa.

Aune Äyräpää siunattiin viimeiseen lepoon sukulaisten saattelemana Vanhan hautausmaan kappelissa. Hänen uurnansa kätkettiin hautaan, jonka hänen rakas isänsä oli aikanaan valinnut lähimpiä omaisiaan varten ja jossa hän myös itse lepää.

Kallis Aune Äyräpää palasi Isän kotiin.

Anna-Liisa Laine


ANNI RYTKÖNEN 6.5.1889 - 18.8.1981

Anni Lydia Rytkönen o.s. Lund syntyi Tuusulassa, jossa hänen vanhempansa omistivat Skoster-nimisen tilan. Koulunkäyntinsä Anni Rytkönen suoritti Helsingissä, jossa hän kävi ruotsinkielisen tyttölyseon ja sen jälkeen Sophie Mannerheimin sairaanhoitajakoulun.

Vuonna 1912 Anni Lund avioitui Henrik Rytkösen kanssa ja muutti vuonna 1915 Hauholle, jonne Henrik Rytkönen oli valittu kunnanlääkäriksi. Vuonna 1916 perhe muutti Asikkalaan, jossa Anni Rytkönen eli vuoden 1981 elokuuhun saakka.

Anni Rytkönen toimi Lotta Svärd -järjestössä sen perustamisesta lopettamiseen vuonna 1945 saakka. Talvisodan aikana hän palveli kenttäsairaalassa, samoin jatkosodan alussa lääkintälottana.

Marttayhdistyksen toimintaan hän osallistui myös. Vaikka hän oli syntyperältään ruotsalainen, oli hän mieleltään erittäin suomalainen isänmaataan rakastava henkilö.

Sukusanomat kiittää tiedoista Anni Rytkösen poikaa Mikko Rytköstä.


MATTI ÄYRÄPÄÄN ELÄMÄNTYÖTÄ MUISTETAAN

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim vietti 100-vuotisjuhlaansa viime marraskuussa. Seuran alkuunpanija ja ensimmäinen puheenjohtaja Matti Äyräpää ja hänen suuri panoksensa Suomen lääketieteen kehittämisessä oli voimakkaasti esillä juhlan eri tilaisuuksissa ja julkaisuissa.

Seuraavassa otteita seuran puheenjohtajan, professori Kimmo Mustakallion runomittaisesta tervehdyspuheesta pääjuhlassa. Kalevala-runomitan hän oli valinnut kunnioittaakseen kahta lääkäriä ja kansallista suurmiestämme, Matti Äyräpäätä ja hänen suurta esikuvaansa Elias Lönnrotia.

Siit' on sata ajast'aikaa
Alkarnia almanakan -
Suomen kansa, karu kansa
Kalevalan kaamos-kansa
Katovuosin koeteltu
Rokonarvin rokoteltu
Vielä vaali viirneistänsä
Kanneltansa, kalleintansa
Kukkaa kielen kämmenellään
oman maansa mansikkata.

Siit' on sata ajast'aikaa
Alkamia almanakan -
Isämaa ja äidinkieli
Suomen kansa, Suomen mieli
Elämätä elähytti
Sydämiä sylkähytti
Kaveruksen kahdentoista
Apostolin aatoksia.
Tuumasta tuo tusinainen
Lääkäriksi lukevaista
Nuorta miestä nokkelata
Tarttui toimeen tarmollansa
Virittämään valistusta.

Yks' oli ylempi muita
Äyrä päätänsä pitempi
Salat sanoiksi saatti
Asetteli aattehensa
Parahiksi Suomen mielen
Viljelyksi Suomen kielen.
Saihe sanasta teoiksi
Loihe sanat sanastoksi
Kannat kielen kirvotteli
Yhteiseksi ymmärryksen
Potilaan ja parantajan
hoitajan ja hoidettavan.
Syntyi supi suomalainen
Seura tuosta tusinasta.

-

Minne menet Suomen kansa?
Minne kuljet kolleegani?
Mistä Matti maalle tälle
Uusi Väinämö vireä
joka kutsuis kansan luoksi
Soittaisi salon sävelet
julki suomis Suomellemme
Elämämme elinehdot?

Juhlaillallisen avajaissanoissa professori Mustakallio kertoi kuinka ilo ja huvi olennaisesti kuuluivat Duodecim-seuran alkuaikojen kokouksiin ja toimintaan. Juhlallinen hiljaisuus kuitenkin vallitsi heti kun herra Äyräpää kilisteli teelusikalla lasin laitaan.

Helsingin Yliopiston Hammaslääketieteen laitoksen vihkiäiset pidettiin 28. toukokuuta 1981. Uusi laitos sijaitsee Ruskeasuolla Helsingissä. Paikalla oli myös Eeva laine, joka kertoo:

"Juhlallisessa tilaisuudessa laitoksen esimies, professori Johannes Haataja mainitsi tervehdyspuheessa Matti Äyräpään uraauurtavan työn hammaslääketieteen opetuksessa maassamme. Lisäksi hän totesi, että olemme siirtyneet vanhasta Fabianinkadun klinikasta uusiin ajanmukaisiin tiloihin varmaankin samoin tuntein kuin aikanaan siirryttiin v. 1906 kirurgisen sairaalan poliklinikan nurkkauksesta Matti Äyräpään taloon sijoitettuun klinikkaan. Me sukulaisethan tunnemme tuon talon ns. Lampan talona.

Muista puhujista myös Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Kalle Achté toi tervehdyksessään esiin Matti Äyräpään merkityksen Suomen hammaslääketieteen isänä."


MATTI ÄYRÄPÄÄN PALKINTO

Huomattavimman suomalaisen lääketieteellisen tunnustuspalkinnon - Matti Äyräpään palkinnon - sai tänä vuonna Oulun Yliopiston kliinisen kemian professori Reijo Vihko.

Professori Vihko kuuluu hormonitutkijoiden kansainväliseen kärkeen. Hänen tutkimuskohteinaan ovat steroidihormonit sekä erityisesti eri syöpätyyppien ja hormonien välinen riippuvuus.


MERKKIPÄIVÄT

Marja-Maija Ouni

03.05.1981 - 75 vuotta

Laila Rytkönen

20.06.1981 - 80 vuotta

Antero Pankakoski

07.10.1981 - 70 vuotta

Karin Äyräpää

18.10.1981 - 85 vuotta

Talvi Rytkönen

09.11.1981 - 80 vuotta

Sylvi Rasilo

01.03.1982 - 60 vuotta

Pentti Voipio

08.05.1982 - 70 vuotta


TALVI JA KESÄ

Kun kaikki Enok Rytkösen lapsikatraan elossa olevat jäsenet viime marraskuussa kokoontuivat viettämään heistä vanhimman 80-vuotispäivää, palasi puhe herkästi lapsuuden aikaan. Tuota virkeää joukkoa oli nuorempienkin ilo katsella ja kuunnella.

Vaikka Talvi Rytköstä juhlittiinkin talven kynnyksellä, oli Ahti-serkulla kesäisiä muistoja:

Niin vinhaan eteenpäin vie elon virta,
niin tiuhaan uutta kutoo ajan pirta.
Vaan nyt on silmäiltävä taaksepäin
suvun hengen mukaan riimittäin.

Ensiksi muistan Palokunnankatua,
puutaloa ja pihaa vehmasta.
Sisällä asui harras kodikkuus
ja pitkä pöytä, vieraanvaraisuus.

Hatunniemen jaloin muisteloin
satulinnaksi mä aina arvioin.
Oli hieno Tyynellä, se korvenkolkka rauhaisin.
Kirkastuu kuva Ella-mamman, Isä-Eenokin.
Muistamme saunan, laivalaiturin.
Soi urhon pilli iltapäivisin.
Yhä mieli palaa vesiin kalaisiin,
yhdessä kuinka kalaan soudettiin.
Tuskinpa aamu vielä ruskotti,
kun siimaa koin ja Talvi airoili.
Ja kerran lahjaksi vein ahvenen
pöydälle rouvan ruotsinkielisen.
Hän kysyi: "Mitä punnii kala tää ?"
Ajatus siitä kyllä selviää.

Oli Ruununmyllyn kesä ihana
Katumajärven kirkkaan rannalla.
Kenties Sä muistat siellä säyneen
siimamme koukkuun kiinni käyneen.
Se tapsin vettyneeseen pohjaliekoon sotki;
lopulta kuitenkin se veneessämme potki.
Lähilammen kaislarannalta
polokoukuilla saatiin haukia.
Vaan kerran meiltä riisti ilon
se karkuri, noin viiden kilon,
jos tullut lisägrammoja
sadan puolonen on vuodessa.

Taas kerran siimaa lapettiin
sen kalaisen lammen uumeniin
ja oudon tuntuiseksi soutu muuttui,
nääs, siima salaa veneen pohjaan juuttui,
palloutui niinkuin ampiaisen pesä.
Meni selvittelyyn lähes loppukesä.

Kuri olit opena Torvoilassa,
kävin kerran luonasi sanastamassa.
Sanaongelmat silloin ratkesivat
ja kielipähkinät aukenivat.
Tällainen muisto juontuu varhais-koulutieltä:
Sä parsia sait tovereittes suomen kieltä.
Sinä asian taiten solmiat,
Sinä sanan sanaan taiten sovitat.

Näin nämä muistojen sirpaleet,
nämä kokonaisuuden vivahteet
tuovat soinnutellen, runoellen
Sydämelliset onnittelut
kahdeksankymmenen rajalle,
parhaat toivottelut
alkavan taipalen ajalle.


SAMUEL LEHTOSESTA PIISPA

Kirkkoherra, teol.tri Samuel Lehtosen on tasavallan presidentti nimittänyt Helsingin hiippakunnan piispaksi tulevan elokuun alusta lähtien. Samuel Lehtonen on yhdistyksemme jäsen ja kuuluu sukuumme aviopuolisonsa kautta: Elina Lehtonen on Anders Josef Europaeuksen pojantyttärentytär.

Samuel Lehtosen nimitys ei tullut yllätyksenä, hänet tunnetaan laajalti kyvykkäänä, taitavana ja monipuolisena kirkonmiehenä. Yhdistyksellemme Samuel Lehtosen nimitys korkeaan virkaansa on merkittävä tapahtuma, ovathan papilliset perinteemme voimakkaat.


LAHJOITUS YHDISTYKSELLEMME

A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys on saanut vastaanottaa merkittävän lahjoituksen. Taiteilija Aune Äyräpää on testamentissaan määrännyt seuraavasti:

Helsingin kaupungista oleva A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys r.y. saa lääketieteen ja kirurgian tohtorin, valtioneuvos Jakob Wilhelm Europaeuksen velipuolen pojalleen Anders Josef Europaeukselle 13.11.1828 antaman kultaisen tupakkarasian, lääketieteen ja kirurgian tohtori, todellinen valtioneuvos Johannes Jakob (Jean) Europaeuksen veljelleen, rovasti, teologiantohtori Anders Josef Europaeukselle antaman hopeapikarin, merkitty "21.Feb. 1847 Novgorod", A.J. Europaeuksen kunniamerkit, kaikki sukuvalokuvat, allekirjoittaneen hallussa olevat kaikki yksityiset kirjeet, professori Äyräpäälle omistetut kaikki kirjat sekä neiti Anna Zettermanin jäljellä olevat kaikki piirustukset."

Testamentin toimeenpano on suoritettu ja suurin osa yhdistykselle määrätyistä esineistä on saatu yhdistyksen haltuun. Tavattoman arvokas ja kaunis kultainen tupakkarasia sekä hopeapikari ja muutkin yksittäiset esineet tuodaan kaikkien nähtäväksi syksyn vuosikokoukseen. Kirjeet tullaan liittämään valtionarkistossa talletettuna olevaan Europaeus-suvun kirjekokoelmaan ja valokuvat yhdistyksen valokuva-arkistoon.


ARKISTO KUNTOON

Yhdistyksen valokuva- ja leikearkisto on osittain järjestämättä. Olisi hienoa, jos jäsenten keskuudesta löytyisi henkilö, jolla olisi aikaa ja harrastusta paneutua asiaan. Arkistokaappi on tällä hetkellä Espoon Karakalliossa. Sen sisällöstä kiinnostuneet voivat soittaa Kirsti Salmiselle, (90) 598 748.

Joitakin vuosia sitten pyysimme tietoja suvun piiriin kuuluvien muotokuvista: Näitä tietoja voi edelleenkin ilmoittaa Marjatta Äyräpäälle. Osittain tämän keräyksen mutta ennen kaikkea Marjatan aktiivisuuden ansiosta saimme viime vuosikokoukseen esille edustavan leikkauksen Aune Äyräpään tuotannosta. Nähtävänä oli eri tyyppisiä maalauksia sekä itse sommiteltuja joulukortteja.


ISOISÄNI ISOISÄ JA PERUNA

Elokuun 10. päivänä vuonna 1815 allekirjoitti Pieksämäen kirkkoherra Petter Bonsdorff neljä pitkää liuskaa käsittävän asiakirjan, jonka nimenä on Förteckning öfwer de åboer innom Pieksämäki Moderförsamling, som idka Potatoes odling. On kysymyksessä perunaa vuonna 1814 viljelleiden pieksämäkeläisten luettelo. Mainitaan nimien ohella asuinpaikat sekä kylvö- ja satomäärät. Viljelijät jaetaan kylvömäärien mukaan kolmeen luokkaan.

perunaluettelo

Suuri enemmistö kuuluu ensimmäiseen luokkaan ja sille omistetuissa sarakkeissa kylvömäärät vaihtelevat yhdestä yhdeksään kappaan (9 esiintyy vain yhdesti). Toiseen luokkaan kuuluu 13 viljelijää ja niiden kylvömäärät vaihtelevat 9 - 16. Kolmannessa luokassa on 11 jäsentä ja kylvömäärät vaihtelevat 16:sta kapasta kahteen tynnyriin. Jos jätetään huomiotta jokunen yliviivattu nimi, saadaan viljelijöiden yhteislukumääräksi 159. Perunasato tuntuu olleen 3 - 5 kertainen. :Mutta on joukossa erinomaisiakin, kuten Mikko Riipisen (Suontientaipale 3) yhdestä kapasta saama yksi tynnyri. Sen ajan kappa oli 5,5 litraa ja tynnyri 1,65 hehtoa eli 165 litraa, joten on helppo huomata, että sato oli yllättävän suuri. Tynnyrin sadon sai myös se Mikko Riipinen, jonka osoite oli Wehmais 2, mutta hän oli kylvänyt kolme kappaa. Näytteeksi kolmannen luokan viljelijöistä käy esim. maanmittausinsinööri Gahmherg, joka oli kylvänyt puolitoista tynnyriä, siitä määrästä "potun nostossa" todettiin siunaantuneen 25 tynnyriä.

Niihin aikoihin eleli Pieksämäellä myös isoisäni isoisä nikkari ja torppari tai mäkitupalainen Eenok Rytkönen (1791 - 1877). On siis selvää, että uteliain mielin siirryin riviltä riville. ;Sattuuko silmään tuttu nimi? Tuli seitsemäs rivi, siinä sukunimi "Rytköin", mutta ristimänimi Lars (Pöyhölä 2; sama nimi esiintyy Ruotsin vallan aikaisissa armeijan rullissa: Pieksämäen komppania 1789 nro 11). Tämä Rytkönen, jonka sukujuuria en ole voinut esiin kaivaa, oli epäonnistunut perunan viljelyssä: oli kylvänyt kapan, saanut puoli kappaa.

Tuli sitten viimeinen eli neljäs arkki siitä nivaskasta, jonka olin saanut Mikkelin Maalaiskunta-arkistosta. Sen loppupäässä - 15. rivi alhaalta - piili "Torp Enoch Rytköin (Pyhitty): kylvinyt kaksi, saanut kuusi kappaa. Kiertyköön nyt ajan ratas taaksepäin, että pääsen "kuvvoomaan sitä potunnostoo".

Ahti Rytkönen


RAHASTONHOITAJAN TURINAA

Jäsenmaksu vuodelle 1982 on edelleen 18-vuotta täyttäneiltä 10,-. Tämän lehden mukana seuraa lomake jäsenmaksun suorittamista varten. Niille jäsenille, joilla on vanhoja jäsenmaksuja maksamatta, on lomakkeeseen lisätty nämä.

Jaakko Äyräpää

Jäsenmaksun voi suorittaa myös postisiirtotilille 754 93-2.


YHDISTYKSEN HALLITUS TOIMIVUONNA 1982

Kirsti Salminen
Riitta Andersson
Erkki Hirvensalo
Ville-Pekka Kyyrö
Eeva Laine
Kauko Laine

Sirkka Montonen
Jorma Rytkönen
Kari Rytkönen
Riitta Smeds
Matti Äyräpää
Pertti Äyräpää


SUKUSANOMIEN TOIMITUSKUNTA

Riitta Andersson (90) 780 022 työ, 583 983 koti
Kari Rytkönen
Kirsti Salminen

Otamme kiitollisuudella vastaan ideoita, kirjoituksia ja kommentteja. Postia voi lähettää Riitta Anderssoniile.


Sukusanomat toivottaa kaikille oikein hyvää, rentouttavaa ja antoisaa kesää!

Muistattehan kuitenkin, että kesän jälkeen meillä on tilaisuus tutustua toisiimme ja tavata vanhoja tuttuja vuosikokouksessa, joka alustavasti on sovittu pidettäväksi Helsingissä Lyceum klubilla 16.10.1982.


Lehden liitteenä lähetettiin myös
- Tilinpäätös 1981
- Jäsenluettelo
- Yhdistyksen säännöt



Alkuun

© A.J.Europaeuksen jälkeläisten yhdistys r.y.