

A.J. Europaeuksen jälkeläisten sukusanomat 1982 Kesäkuu No 1 (63) ISSN 0356-0791 (Painettu)
KESÄN TULTUA
Lopultakin kylmä kevät taittui suveksi ja kirjeen
Sukusanomien lukijoille voi otsikoida kesäkirjeeksi.
Lehtemme edellisen numeron ilmestymisestä on vierähtänyt
hyvinkin toista vuotta, ajanjakso, johon taas liittyy muistumia monesta
tapahtumasta. Joukostamme kaksi on siirtynyt rajan taa, molemmat hyvin korkean
iän saavuttaneina. Joukkoomme on syntynyt uusia, liekö tieto kaikista edes
saavuttanut sukurekisteriämme. Moni on viettänyt merkkipäiväänsä ja vastikään
olemme kukittaneet uudet ylioppilaamme.
Mutta tunnemmeko toinen toisemme, osaammeko erehtymättä tai
edes arvellen sanoa, minkälainen sidos Sinut ja minut liittää sukulaisiksi.
Lehden mukaan on liitetty yhdistyksemme jäsenluettelo, jonka avulla voit
testata itseäsi edellä esitetyn kysymyksen suhteen. Ja mikä olisikaan
viehättävämpää kuin pohtia vastausta yhdessä. Lomakausi on alkamassa ja monella
on varmasti suunnitelmissa matkailu Suomessa. Jäsenluettelo mukaan ja jos se
kertoo lomapaikkakunnalla asuvasta sukulaisesta, voisi ennakoiva puhelinsoitto
johtaa mitä mielenkiintoisimpiin tapaamisiin.
Liitteenä ovat myös yhdistyksen säännöt. Niihin ja
erityisesti niiden kolmanteen pykälään syventymisen esitän haasteena uusien
ideoiden tuomiseksi toimintaamme ja uusien innostuneiden voimien
rohkaisemiseksi mukaan.
Kun ajankohta siihen hyvin sopii, en malta lopuksi olla
esittämättä toistakin haastetta eli haastetta suvun perunankasvattajille pyrkiä
ainakin yhtä hyvään tulokseen kuin isoisäni isän isoisä vuonna 1814!
Kirsti Salminen
AUNE ÄYRÄPÄÄ 9.1.1898 - 8.7.1981
 |
Lämmössä armon auringon
jo linnut visertää,
vaan sitten suvi aina on,
kun matka taakse jää.
Virsi 638:5 |
Aune Äyräpää siirtyi ajasta iäisyyteen viime vuoden
heinäkuussa kesän ollessa parhaimmillaan. Hän oli syntynyt Helsingissä Anders
Josef Europaeuksen ja Selma Augusta Lampan nuorimman pojan Matti Äyräpään ja
hänen puolisonsa Hilda Ingmanin ainoana tyttärenä.
Viehtymys maalaustaiteeseen vei Aune Äyräpään jo nuorena
taideopintojen pariin. Taideyhdistyksen piirustuskoulusta hän sai päästötodistuksen
vuonna 1916, minkä jälkeen opiskelu jatkui kahden seuraavan vuoden ajan Taideteollisuuskorkeakoulussa.
Hän opiskeli myös useissa Ranskan taidekouluissa, mm. Pariisin maalausakatemiassa.
Hänen myöhemmätkin opintomatkansa suuntautuivat pääasiassa Ranskaan.
Aune Äyräpää osallistui vuodesta 1933 lähtien moniin sekä
kotimaisiin että ulkomaisiin näyttelyihin. Hän järjesti kolme omaa näyttelyä,
viimeksi Strindbergin taidesalongissa vuonna 1959. Ateneumin kokoelmissa on
hänen öljyvärimaalauksensa "Kukkia" vuodelta 1937.
Aune Äyräpää sai tunnustusta myös tekstiilitaiteilijana. Jo
vuonna 1932 hänet palkittiin Suomen Käsityön Ystävien mattokilpailussa. Italiassa
pidetyssä näyttelyssä hän sai ryijystään pronssimitalin.
Sukuyhdistykseemme Aune Äyräpää liittyi heti sen
perustamisvaiheessa. Tapasimme hänet yhdistyksen vuosikokouksissa ja ns. vanhan
polven kodeissa Helsingissä. Käydessämme Lampan talossa vuonna 1955 hän kertoi
vanhasta kodistaan ja näytti valokuvia siltä ajalta. Hän lahjoitti yhdistyksellemme
isänsä 100-vuotissyntymäpäivän muistoksi A. J. Europaeuksen isovanhempien
vihkisormuksen, josta tuli Sukusanomien nimilehden vinjetti. Myöhempinä vuosina
Aune Äyräpää vetäytyi heikentyneen terveytensä vuoksi syrjään, mutta ei
suinkaan unohtanut sukulaisiaan. Hän iloitsi erityisesti Sukusanomien
ilmestymisestä, muisti monia meistä sommittelemillaan joulukorteilla, lahjoitti
kirjeitä, kirjoja, valokuvia ja asiapapereita yhdistykselle ja muisti sitä
jälkisäädöksessäänkin arvoesinein. Hän seurasi eristäytyneisyydessäänkin hämmästyttävän
tarkasti suvun nuorempien jäsenten vaiheita ja oli uskollinen ja vilpitön
ystävä niille, joiden kanssa jaksoi olla kosketuksissa.
Aune Äyräpää siunattiin viimeiseen lepoon sukulaisten
saattelemana Vanhan hautausmaan kappelissa. Hänen uurnansa kätkettiin hautaan,
jonka hänen rakas isänsä oli aikanaan valinnut lähimpiä omaisiaan varten ja
jossa hän myös itse lepää.
Kallis Aune Äyräpää palasi Isän kotiin.
Anna-Liisa Laine
ANNI RYTKÖNEN 6.5.1889 - 18.8.1981
Anni Lydia Rytkönen o.s. Lund syntyi Tuusulassa, jossa hänen
vanhempansa omistivat Skoster-nimisen tilan. Koulunkäyntinsä Anni Rytkönen
suoritti Helsingissä, jossa hän kävi ruotsinkielisen tyttölyseon ja sen jälkeen
Sophie Mannerheimin sairaanhoitajakoulun.
Vuonna 1912 Anni Lund avioitui Henrik Rytkösen kanssa ja
muutti vuonna 1915 Hauholle, jonne Henrik Rytkönen oli valittu
kunnanlääkäriksi. Vuonna 1916 perhe muutti Asikkalaan, jossa Anni Rytkönen eli
vuoden 1981 elokuuhun saakka.
Anni Rytkönen toimi Lotta Svärd -järjestössä sen
perustamisesta lopettamiseen vuonna 1945 saakka. Talvisodan aikana hän palveli
kenttäsairaalassa, samoin jatkosodan alussa lääkintälottana.
Marttayhdistyksen toimintaan hän osallistui myös. Vaikka hän
oli syntyperältään ruotsalainen, oli hän mieleltään erittäin suomalainen
isänmaataan rakastava henkilö.
Sukusanomat kiittää tiedoista Anni Rytkösen poikaa Mikko
Rytköstä.
MATTI ÄYRÄPÄÄN ELÄMÄNTYÖTÄ MUISTETAAN
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim vietti 100-vuotisjuhlaansa
viime marraskuussa. Seuran alkuunpanija ja ensimmäinen puheenjohtaja Matti
Äyräpää ja hänen suuri panoksensa Suomen lääketieteen kehittämisessä oli
voimakkaasti esillä juhlan eri tilaisuuksissa ja julkaisuissa.
Seuraavassa otteita seuran puheenjohtajan, professori Kimmo
Mustakallion runomittaisesta tervehdyspuheesta pääjuhlassa. Kalevala-runomitan
hän oli valinnut kunnioittaakseen kahta lääkäriä ja kansallista suurmiestämme,
Matti Äyräpäätä ja hänen suurta esikuvaansa Elias Lönnrotia.
Siit' on sata ajast'aikaa
Alkarnia almanakan -
Suomen kansa, karu kansa
Kalevalan kaamos-kansa
Katovuosin koeteltu
Rokonarvin rokoteltu
Vielä vaali viirneistänsä
Kanneltansa, kalleintansa
Kukkaa kielen kämmenellään
oman maansa mansikkata.
Siit' on sata ajast'aikaa
Alkamia almanakan -
Isämaa ja äidinkieli
Suomen kansa, Suomen mieli
Elämätä elähytti
Sydämiä sylkähytti
Kaveruksen kahdentoista
Apostolin aatoksia.
Tuumasta tuo tusinainen
Lääkäriksi lukevaista
Nuorta miestä nokkelata
Tarttui toimeen tarmollansa
Virittämään valistusta.
Yks' oli ylempi muita
Äyrä päätänsä pitempi
Salat sanoiksi saatti
Asetteli aattehensa
Parahiksi Suomen mielen
Viljelyksi Suomen kielen.
Saihe sanasta teoiksi
Loihe sanat sanastoksi
Kannat kielen kirvotteli
Yhteiseksi ymmärryksen
Potilaan ja parantajan
hoitajan ja hoidettavan.
Syntyi supi suomalainen
Seura tuosta tusinasta.
-
Minne menet Suomen
kansa?
Minne kuljet kolleegani?
Mistä Matti maalle tälle
Uusi Väinämö vireä
joka kutsuis kansan luoksi
Soittaisi salon sävelet
julki suomis Suomellemme
Elämämme elinehdot?
Juhlaillallisen avajaissanoissa professori Mustakallio kertoi
kuinka ilo ja huvi olennaisesti kuuluivat Duodecim-seuran alkuaikojen
kokouksiin ja toimintaan. Juhlallinen hiljaisuus kuitenkin vallitsi heti kun
herra Äyräpää kilisteli teelusikalla lasin laitaan.
Helsingin Yliopiston Hammaslääketieteen laitoksen vihkiäiset
pidettiin 28. toukokuuta 1981. Uusi laitos sijaitsee Ruskeasuolla Helsingissä.
Paikalla oli myös Eeva laine, joka kertoo:
"Juhlallisessa tilaisuudessa laitoksen esimies, professori
Johannes Haataja mainitsi tervehdyspuheessa Matti Äyräpään uraauurtavan työn
hammaslääketieteen opetuksessa maassamme. Lisäksi hän totesi, että olemme
siirtyneet vanhasta Fabianinkadun klinikasta uusiin ajanmukaisiin tiloihin
varmaankin samoin tuntein kuin aikanaan siirryttiin v. 1906 kirurgisen
sairaalan poliklinikan nurkkauksesta Matti Äyräpään taloon sijoitettuun
klinikkaan. Me sukulaisethan tunnemme tuon talon ns. Lampan talona.
Muista puhujista myös Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani,
professori Kalle Achté toi tervehdyksessään esiin Matti Äyräpään merkityksen
Suomen hammaslääketieteen isänä."
MATTI ÄYRÄPÄÄN PALKINTO
Huomattavimman suomalaisen lääketieteellisen
tunnustuspalkinnon - Matti Äyräpään palkinnon - sai tänä vuonna Oulun
Yliopiston kliinisen kemian professori Reijo Vihko.
Professori Vihko kuuluu hormonitutkijoiden kansainväliseen
kärkeen. Hänen tutkimuskohteinaan ovat steroidihormonit sekä erityisesti eri
syöpätyyppien ja hormonien välinen riippuvuus.
MERKKIPÄIVÄT
Marja-Maija Ouni |
03.05.1981 - 75 vuotta |
Laila Rytkönen |
20.06.1981 - 80 vuotta |
Antero Pankakoski |
07.10.1981 - 70 vuotta |
Karin Äyräpää |
18.10.1981 - 85 vuotta |
Talvi Rytkönen |
09.11.1981 - 80 vuotta |
Sylvi Rasilo |
01.03.1982 - 60 vuotta |
Pentti Voipio |
08.05.1982 - 70 vuotta |
TALVI JA KESÄ
Kun kaikki Enok Rytkösen lapsikatraan elossa olevat jäsenet
viime marraskuussa kokoontuivat viettämään heistä vanhimman 80-vuotispäivää,
palasi puhe herkästi lapsuuden aikaan. Tuota virkeää joukkoa oli nuorempienkin
ilo katsella ja kuunnella.
Vaikka Talvi Rytköstä juhlittiinkin talven kynnyksellä, oli
Ahti-serkulla kesäisiä muistoja:
Niin vinhaan eteenpäin vie elon virta,
niin tiuhaan uutta kutoo ajan pirta.
Vaan nyt on silmäiltävä taaksepäin
suvun hengen mukaan riimittäin.
Ensiksi muistan Palokunnankatua,
puutaloa ja pihaa vehmasta.
Sisällä asui harras kodikkuus
ja pitkä pöytä, vieraanvaraisuus.
Hatunniemen jaloin muisteloin
satulinnaksi mä aina arvioin.
Oli hieno Tyynellä, se korvenkolkka rauhaisin.
Kirkastuu kuva Ella-mamman, Isä-Eenokin.
Muistamme saunan, laivalaiturin.
Soi urhon pilli iltapäivisin.
Yhä mieli palaa vesiin kalaisiin,
yhdessä kuinka kalaan soudettiin.
Tuskinpa aamu vielä ruskotti,
kun siimaa koin ja Talvi airoili.
Ja kerran lahjaksi vein ahvenen
pöydälle rouvan ruotsinkielisen.
Hän kysyi: "Mitä punnii kala tää ?"
Ajatus siitä kyllä selviää.
Oli Ruununmyllyn kesä ihana
Katumajärven kirkkaan rannalla.
Kenties Sä muistat siellä säyneen
siimamme koukkuun kiinni käyneen.
Se tapsin vettyneeseen pohjaliekoon sotki;
lopulta kuitenkin se veneessämme potki.
Lähilammen kaislarannalta
polokoukuilla saatiin haukia.
Vaan kerran meiltä riisti ilon
se karkuri, noin viiden kilon,
jos tullut lisägrammoja
sadan puolonen on vuodessa.
Taas kerran siimaa lapettiin
sen kalaisen lammen uumeniin
ja oudon tuntuiseksi soutu muuttui,
nääs, siima salaa veneen pohjaan juuttui,
palloutui niinkuin ampiaisen pesä.
Meni selvittelyyn lähes loppukesä.
Kuri olit opena Torvoilassa,
kävin kerran luonasi sanastamassa.
Sanaongelmat silloin ratkesivat
ja kielipähkinät aukenivat.
Tällainen muisto juontuu varhais-koulutieltä:
Sä parsia sait tovereittes suomen kieltä.
Sinä asian taiten solmiat,
Sinä sanan sanaan taiten sovitat.
Näin nämä muistojen sirpaleet,
nämä kokonaisuuden vivahteet
tuovat soinnutellen, runoellen
Sydämelliset onnittelut
kahdeksankymmenen rajalle,
parhaat toivottelut
alkavan taipalen ajalle.
SAMUEL LEHTOSESTA PIISPA
Kirkkoherra, teol.tri Samuel Lehtosen on tasavallan
presidentti nimittänyt Helsingin hiippakunnan piispaksi tulevan elokuun alusta
lähtien. Samuel Lehtonen on yhdistyksemme jäsen ja kuuluu sukuumme
aviopuolisonsa kautta: Elina Lehtonen on Anders Josef Europaeuksen
pojantyttärentytär.
Samuel Lehtosen nimitys ei tullut yllätyksenä, hänet
tunnetaan laajalti kyvykkäänä, taitavana ja monipuolisena kirkonmiehenä.
Yhdistyksellemme Samuel Lehtosen nimitys korkeaan virkaansa on merkittävä
tapahtuma, ovathan papilliset perinteemme voimakkaat.
LAHJOITUS YHDISTYKSELLEMME
A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys on saanut vastaanottaa
merkittävän lahjoituksen. Taiteilija Aune Äyräpää on testamentissaan määrännyt
seuraavasti:
Helsingin kaupungista oleva A.J. Europaeuksen jälkeläisten
yhdistys r.y. saa lääketieteen ja kirurgian tohtorin, valtioneuvos Jakob
Wilhelm Europaeuksen velipuolen pojalleen Anders Josef Europaeukselle
13.11.1828 antaman kultaisen tupakkarasian, lääketieteen ja kirurgian tohtori,
todellinen valtioneuvos Johannes Jakob (Jean) Europaeuksen veljelleen, rovasti,
teologiantohtori Anders Josef Europaeukselle antaman hopeapikarin, merkitty
"21.Feb. 1847 Novgorod", A.J. Europaeuksen kunniamerkit, kaikki
sukuvalokuvat, allekirjoittaneen hallussa olevat kaikki yksityiset kirjeet,
professori Äyräpäälle omistetut kaikki kirjat sekä neiti Anna Zettermanin
jäljellä olevat kaikki piirustukset."
Testamentin toimeenpano on suoritettu ja suurin osa
yhdistykselle määrätyistä esineistä on saatu yhdistyksen haltuun. Tavattoman
arvokas ja kaunis kultainen tupakkarasia sekä hopeapikari ja muutkin
yksittäiset esineet tuodaan kaikkien nähtäväksi syksyn vuosikokoukseen. Kirjeet
tullaan liittämään valtionarkistossa talletettuna olevaan Europaeus-suvun
kirjekokoelmaan ja valokuvat yhdistyksen valokuva-arkistoon.
ARKISTO KUNTOON
Yhdistyksen valokuva- ja leikearkisto on osittain
järjestämättä. Olisi hienoa, jos jäsenten keskuudesta löytyisi henkilö, jolla
olisi aikaa ja harrastusta paneutua asiaan. Arkistokaappi on tällä hetkellä Espoon
Karakalliossa. Sen sisällöstä kiinnostuneet voivat soittaa Kirsti Salmiselle,
(90) 598 748.
Joitakin vuosia sitten pyysimme tietoja suvun piiriin
kuuluvien muotokuvista: Näitä tietoja voi edelleenkin ilmoittaa Marjatta
Äyräpäälle. Osittain tämän keräyksen mutta ennen kaikkea Marjatan aktiivisuuden
ansiosta saimme viime vuosikokoukseen esille edustavan leikkauksen Aune Äyräpään
tuotannosta. Nähtävänä oli eri tyyppisiä maalauksia sekä itse sommiteltuja
joulukortteja.
ISOISÄNI ISOISÄ JA PERUNA
Elokuun 10. päivänä vuonna 1815 allekirjoitti Pieksämäen
kirkkoherra Petter Bonsdorff neljä pitkää liuskaa käsittävän asiakirjan, jonka
nimenä on Förteckning öfwer de åboer innom Pieksämäki Moderförsamling, som idka
Potatoes odling. On kysymyksessä perunaa vuonna 1814 viljelleiden
pieksämäkeläisten luettelo. Mainitaan nimien ohella asuinpaikat sekä kylvö- ja satomäärät.
Viljelijät jaetaan kylvömäärien mukaan kolmeen luokkaan.
Suuri enemmistö kuuluu ensimmäiseen luokkaan ja sille omistetuissa
sarakkeissa kylvömäärät vaihtelevat yhdestä yhdeksään kappaan (9 esiintyy vain
yhdesti). Toiseen luokkaan kuuluu 13 viljelijää ja niiden kylvömäärät
vaihtelevat 9 - 16. Kolmannessa luokassa on 11 jäsentä ja kylvömäärät
vaihtelevat 16:sta kapasta kahteen tynnyriin. Jos jätetään huomiotta jokunen yliviivattu
nimi, saadaan viljelijöiden yhteislukumääräksi 159. Perunasato tuntuu olleen 3 -
5 kertainen. :Mutta on joukossa erinomaisiakin, kuten Mikko Riipisen
(Suontientaipale 3) yhdestä kapasta saama yksi tynnyri. Sen ajan kappa oli 5,5
litraa ja tynnyri 1,65 hehtoa eli 165 litraa, joten on helppo huomata, että
sato oli yllättävän suuri. Tynnyrin sadon sai myös se Mikko Riipinen, jonka
osoite oli Wehmais 2, mutta hän oli kylvänyt kolme kappaa. Näytteeksi kolmannen
luokan viljelijöistä käy esim. maanmittausinsinööri Gahmherg, joka oli kylvänyt
puolitoista tynnyriä, siitä määrästä "potun nostossa" todettiin siunaantuneen
25 tynnyriä.
Niihin aikoihin eleli Pieksämäellä myös isoisäni isoisä
nikkari ja torppari tai mäkitupalainen Eenok Rytkönen (1791 - 1877). On siis
selvää, että uteliain mielin siirryin riviltä riville. ;Sattuuko silmään tuttu
nimi? Tuli seitsemäs rivi, siinä sukunimi "Rytköin", mutta ristimänimi
Lars (Pöyhölä 2; sama nimi esiintyy Ruotsin vallan aikaisissa armeijan
rullissa: Pieksämäen komppania 1789 nro 11). Tämä Rytkönen, jonka sukujuuria en
ole voinut esiin kaivaa, oli epäonnistunut perunan viljelyssä: oli kylvänyt
kapan, saanut puoli kappaa.
Tuli sitten viimeinen eli neljäs arkki siitä nivaskasta,
jonka olin saanut Mikkelin Maalaiskunta-arkistosta. Sen loppupäässä - 15. rivi alhaalta
- piili "Torp Enoch Rytköin (Pyhitty): kylvinyt kaksi, saanut kuusi
kappaa. Kiertyköön nyt ajan ratas taaksepäin, että pääsen "kuvvoomaan sitä
potunnostoo".
Ahti Rytkönen
RAHASTONHOITAJAN TURINAA
Jäsenmaksu vuodelle 1982 on edelleen 18-vuotta täyttäneiltä
10,-. Tämän lehden mukana seuraa lomake jäsenmaksun suorittamista varten.
Niille jäsenille, joilla on vanhoja jäsenmaksuja maksamatta, on lomakkeeseen
lisätty nämä.
Jaakko Äyräpää
Jäsenmaksun voi suorittaa myös postisiirtotilille 754 93-2.
YHDISTYKSEN HALLITUS TOIMIVUONNA 1982
Kirsti Salminen
Riitta Andersson
Erkki Hirvensalo
Ville-Pekka Kyyrö
Eeva Laine
Kauko Laine
|
Sirkka Montonen
Jorma Rytkönen
Kari Rytkönen
Riitta Smeds
Matti Äyräpää
Pertti Äyräpää
|
SUKUSANOMIEN TOIMITUSKUNTA
Riitta Andersson (90) 780 022 työ, 583 983 koti
Kari Rytkönen
Kirsti Salminen
Otamme kiitollisuudella vastaan ideoita, kirjoituksia ja
kommentteja. Postia voi lähettää Riitta Anderssoniile.
Sukusanomat toivottaa kaikille oikein hyvää, rentouttavaa ja
antoisaa kesää!
Muistattehan kuitenkin, että kesän jälkeen meillä on
tilaisuus tutustua toisiimme ja tavata vanhoja tuttuja vuosikokouksessa, joka
alustavasti on sovittu pidettäväksi Helsingissä Lyceum klubilla 16.10.1982.
Lehden liitteenä lähetettiin myös
- Tilinpäätös 1981
- Jäsenluettelo
- Yhdistyksen säännöt
|