

A.J. Europaeuksen jälkeläisten sukusanomat 1979 Kesäkuu No 1 (59) ISSN 0356-0791 (Painettu)
Selma Pankakoski (1880-1956): KESÄNI KAUNEIN PÄIVÄ
Olin pienten lastenlasteni kanssa harjoitellut suvivirttä. Laulu
meni niinkuin meni, kun vanhin laulajista oli äsken täyttänyt viisi vuotta, ja
kuoron johtajan ja kuoron välinen ikäero oli yli 60 vuotta. Mutta eipähän ollut
vaarallinen kuulijakuntakaan: vain toisella vuodella oleva pikkusisko, joka
lauleli omia laulujaan. Hartaasti siinä opeteltiin ja myös opittiin. Otin sitten
joitakin päiviä myöhemmin kolme vanhinta mukaani kappaleen matkan päässä
olevaan kauppaan. Oli ihana heinäkuun päivä, sellainen kuin se parhaillaan voi
Suomessa olla. Aurinko aivan valamalla valoi valoaan ja lämpöään yli vihreän
maan. Sen kukoistus oli juuri parhaillaan, täyteläisimmillään. Silloin välähti
mieleeni, että tämähän juuri on niinkuin suvivirressä sanotaan, ja huomautin
siitä lapsille. Ja siitäkös alkoi riemullinen etsiminen ja löytäminen. Siellä
oli laiho laaksossa, oli kukkia joka paikassa, oli huminoivat puut
lehtiverhossa, oli lintujen liverrystä. Kaikki oli kiitosta täynnä ja
"mun sieluni nyt liitä
sun äänes kuorohon
ja armon Herraa kiitä
kun laupias Hän on."
En varmaankaan enää koskaan kuule tätä virttä ilman että
näen edessäni kolme pientä ruskeaksi paahtunutta poikaa keveässä kesäisessä
asussaan. Pienet paljaat jalat polkivat tanakasti tannerta ja kirkkaat silmät
suorastaan säteilivät sitä iloa, joka tuntee liikkuvansa "olossaan
oikeassa". Kun jälkeenpäin olen tätä kohtausta muistanut, on tuntunut,
että se hohde, joka ympäröi heidän pieniä pellavapäitään, ei ollut vain
kesäisen auringon kirkkautta, vaan siinä säteili myös jotain siitä valosta,
joka on kotoisin sieltä, missä kesä ei ikinä lopu.
Tämä on kesäni kaunein muisto.
(Kesällä 1946)
Pienet pojat olivat Matti Pankakoski (viisivuotias), Heikki
Voipio (viisivuotias) ja Pekka Pankakoski (kolmivuotias). Pikku sisko oli
Kerttu Pankakoski (vuoden vanha).
Ahti Rytkönen: HILLA YKSIVUOTIAS
Hilja, Hillaksi sanottu, tyttö kaunotar korea,
neito, sievä ja sorea, ensi vuotensa ohitti,
toista vuottansa aloitti kolmantena tammikuuta
seitsenyhdeksän alussa.
Siispä Hillalle hyvälle parahimmat onnittelut
Parahimmat toivottelut uralle urkenevalle,
etisen elon ajalle.
Mummu ja Vaari
SYNTYMÄPÄIVÄNÄ
Oi Wilhelmiina, mun Äitini,
Paljon onnen päiviä Sullen,
Monta rauhan hetkeä kirkasta,
Monta iloa elosi varrella
Yhä uusien päivien tullen!
Kevään koitossa mielesi virvotkoon
kuin kukkanen lempeän rannan,
jota talviset tuiskut raukaisi,
vaan kevähän tullen aukaisi
taas lehtensä laidalla sannan.
Täällä Roineen kukkaisrannoilla
nyt laativat peipposet pesää,
ne laulavat kevähän onnesta,
ja ne toivovat sulle onnea
ja lämmintä , kaunista kesää.
Heikki Rytkönen
(1881-1933)
Hauholla 26/5 -13
SANKARIVAINAJAT
ME LÄSNÄOLEVAT EUROPAEUS-SUVUN EDUSTAJAT OLEMME JUURI
KÄYNEET TERVEHDYKSELLÄ SUKUHAUTOJEMME ÄÄRELLÄ KUNNIOITTAMASSA MENNEITTEN
POLVIEN TYÖTÄ JA MUISTOA.
TÄSSÄ VIIMEISEN MAALLISEN LEPOSIJANNE ÄÄRESSÄ TERVEHDIMME
TEITÄ, JOTKA TYÖNNE JA HENKENNE UHRATEN OLETTE LUONEET JA LUNASTANEET MEILLE JA
KOKO KANSALLEMME VAPAUDEN JA SEN JATKUVUUDEN PERUSTAN.
MEIDÄN JOUKOSSAMME ON NIITÄ, JOTKA ERI TAVOIN ASE KÄDESSÄ
TAI MUIN TÖIN JA TOIMIN TAISTELIMME KANSSANNE ----- TEIDÄN OSANNE OLI KAATUA
----- MEIDÄN OSAMME ELÄÄ.
KUN ME TÄNÄÄN PONNISTELEMME ETEENPÄIN RAUHAN TÖISSÄ YHTEISEN
SUOMEMME PUOLESTA, TEEMME SEN TIETOISENA SIITÄ VELJESKÄDESTÄ, JONKA TE OLETTE
MEILLE OJENTANEET ----- TE JA ASETOVERINNE KAUTTA SUOMENNIEMEN ----- SEN
VELJESKÄDEN OTE SÄILYY AIKAIN TAA. SIUNATTU OLKOON TEIDÄN TYÖNNE ---- SEN
JATKUMISELLE JA ONNISTUMISELLE RUKOILEMME KORKEIMMAN VARJELUSTA.
Erkki Hirvensalo Haapaveden sankarihaudoilla 23.7.78 AJE:n
jälkeläisten yhdistyksen 30-vuotispäivänä
Ilmari Rytkönen (1900-1957)
"Ei turhaksi koskaan jää toimintamme,
me puoltajat valon ja vapauden.
Me palkan löydämme vaivoistamme:
me saammehan Suomemme siunauksen."
Ahti Rytkönen: Europaeus

Haapaveden sukukokouksessa 1948 selostin Anders Jozef
Europaeuksen veljen, todellisen valtioneuvoksen Johannes Jakob Europaeuksen (1795-1875)
toimintaa Venäjällä. Lähteenä olivat hänen venäjänkieliset muistelmansa, jotka
on julkaistu eräässä venäläisessä aikakauskirjassa. Kun sitten käväisin
Jyväskylästä käsin Helsingissä ja yliopiston kirjastossa, otin hyllystä käteeni
venäläisen tietosanakirjan nähdäkseni, oliko hakusanaa Europaeus. En löytänyt.
Mutta aivan äskettäin lähetti Kaarina Dehls minulle Hampurista jäljennöksen
Europaeus-artikkelista, joka sisältyy Isoon neuvostoliittolaiseen
ensiklopediaan (1972, 9, palsta 74). Artikkeli käsittää 19 lyhyttä riviä ja sen
nimi on JEVRUPEUS Aleksandr Ivanovitsh. Ajoitus on tällainen: 14(26).3. 1827,
Bezhetskin ujesti Tverin kuvernementti, - 11(23).12.1885, Pietari. Sitten
seuraa selostus:
Venäläinen yhteiskunnallinen toimihenkilö, petrashevetsi (suomalaisemmin
: petrashevskilainen). Syksystä 1848 osallistui N.S. Kashkinin ryhmään.
Europaeuksen asunnossa petrashevetsit 7 p. huhtikuuta 1849 juhlivat Sh.
Fourier'n muistoa. Petrashevetsien tapauksen johdosta annettu kuolemantuomio
korvattiin palauttamalla Europaeus sotapalvelukseen aatelisarvoa riistämättä.
Vuodesta 1857 hän asui tveriläisellä maatilalla. Vuonna 1859 protestoi sitä
kieltoa vastaan, ettei saanut käsitellä eikä arvostella talonpoikain
kohdistuvaa kysymystä, ja allekirjoitti aatelisten adressin Aleksanteri II:lle,
minkä takia lähetettiin Permiin. Vuonna 1866 vangittiin D.V. Karazovin
tapauksen yhteydessä. (Mainittu Betzhetsk sijaitsee linnuntietä noin 200 km
Moskovasta pohjanluoteeseen ja noin 250 km Novgorodista itäkaakkoon.)
Ryhmänimitys petrashevetsit pohjautuu tietyn venäläisen
vallankumous miehen nimeen Petrashevski, Mihail Vasiljevitsh (s. 1.11.1821, k.
Siperiassa 7.12.1866). Petrashevski toimi Pietarissa 1845-1849 ryhmänsä
johtajana. Oli saanut voimakkaita vaikutteita mm. ranskalaiselta Charles
Fourier'lta (1772-1837), jonka hahmottelema utopistis-sosialistinen
järjestelmä perustui yhteiskunnan jakamiseen pieniin autonomisiin yhteisöihin.,
falangeihin, joissa työ, pääoma ja ammattitaito voitaisiin saattaa keskenään
ristiriidattomaan yhteistyöhön. Petrashevskin ryhmä kannatti samansuuntaista
ideologiaa: tasavaltalainen järjestelmä, tsaarin vallan rajoittaminen ja .maaorjuuden
poistaminen. kuuluivat ohjelmaan. Ei siis ollut yllätyksellistä, että
silloisissa oloissa puuttui asiaan sotaoikeus ja langetti kuolemantuomion
21:lle petrashevitsille, mm. Dostojevskille. Kuten tietty on, Nikolai I
lievensi tuomion.
Mutta lisätietoja näistä tapahtumista on runsaasti
saatavissa venäläisestä kirjallisuudesta. Muun muassa aikakauslehti Golos
minuvshago (Menneisyyden ääni) julkaisi vuoden 1916 numeroissaan laajahkoja ko.
tapahtumiin kohdistuvia artikkeleita. Niinpä numeron 1 on sivuilla 3-68 V.Semevskin
tutkielma, jonka otsikkoon kuuluvat mm. henkilönnimet D.D.Ahsharumov ja A.I.
Evropeus (jatkuu numerossa 4, s. 174-192). Numero 1:n sivulta 68 on
saatavissa lähes sivun täydeltä Aleksandr Ivanovitsh Evropeusta koskevia tietoja,
ja sama nimi vilahtelee melko tiheään numero 4:n sivuilla (esim. 175, 176, 180,
181, 182, 191). Antaisin on, kuten sanottu, sivu 68. Siinä sanotaan, että
Europaeus syntyi vuonna 1822, ei siis 1827, kuten edellä sanottiin. Mutta kyllä
persoona on sama. Hänen isänsä oli kaartin ratsuväkikoulun
"inspektor" ja kuoli 1831 koleraan. Hänen äitinsä oli toisessa
avioliitossa kenraalimajuri Antonovin kanssa. Sinä aikana, jolloin
petrashevevetseja tutkittiin, äiti asui Pietarissa, mutta Europaeuksen isäpuoli
asui hänen äitinsä maatilalla Tverin kuvernementin Bezhetskin ujestissa.
Europaeus kävi Aleksanterin lyseon vanhempien kustannuksella ja valmistui
toukokuun 14 pnä 1847. Hänestä tuli kollegiosihteeri ja hän astui
sotaministeriön komissaattidepartementin palvelukseen. Vuoden 1848 toukokuussa
Europaeus omasta pyynnöstään, Aleksanterin lyseon sääntöjen perusteella, sai
eron komissariaattidepartementista, jotta voisi jatkaa opintojaan Pietarin
yliopistossa. Siihen liittyi velvollisuus suorittaa tutkinto lyseon neuvostossa.
Erityisalakseen hän valitsi poliittisen ekonomian, tähtäsi tämän alan maisterin
tutkintoon ja sen jälkeen tohtorin arvoon. Hän omisti yhdessä veljensä kanssa
maatilan Pensan ujestissa - veli oli Pietarin yliopiston ylioppilaita.
Tuo maatila (80 sielua talonpoikia) joutui heille iso-isän serkun kuoleman
jälkeen. Lisäksi hänellä oli melkoinen määrä talletuksia, mutta hän eli
vanhempiensa kanssa ja näiden varojen turvin. Hän oli Kashkinin ystävä, tämän
lyseotoveri. Tämän toverinsa luona Europaeus tutustui Kashkinin ryhmään. Hän
kävi myös Speshenevin ja Debu I:n luona. Petrashevskin luona hän ei ollut
milloinkaan käynyt ja sanoi, että hän mukamas ensimmäisen kerran tutustui
Petrashevskiin niillä päivällisillä, jotka hänen luonaan pidettiin Fourier'n muistoksi.
Mutta siten asia ei ollut, koska Petrashevski oli aikaisemmin käynyt hänen
luonaan. Asiaa tutkittaessa Europaeus lausui: "Minä olen fourieristi, en
ole liberaali; liberaalia suuntausta minulla ei ole ollut; Fouriern aatteisiin
tutustuin joulukuussa 1848 hänen teoksestaan Théorie de
l'unite universelle."'
Jos olisin aikoinani etsiessäni venäläisistä
tietosanakirjoista Europaeusta, satuttanut käteni Entsiklopeditsheskij Slovaj-nimiseen
hakuteoksen niteeseen XXXVI, joka on painettu Pietarissa vuonna 1902, ja jos
olisin lukenut siitä 20-palstaisen artikkelin Furje i furjerizm, olisin
sivulta 911 löytänyt Europaeuksen nimen. Siinä kohdassa todetaan, että
erityisin lämpimin ja hartain mielin Fourier'n aatteita opiskeli tuo jo edellä
mainitsemani Kashkinin ryhmä, johon kuuluivat Debu-veljekset,
Ahsrumov-veljekset, Speshnev, Europaeus, Hanikov ym. Samalla sivulla tehdään
selkoa fourieristien sanakirjahankkeesta. Julkaisivat näet 1845 Vierasperäisten
sanojen sanakirjan (Slovarj inostranyh slov). Kun toinen osa 1846 ilmestyi,
huomasivat vallanpitäjät, että vallankumousaatetta yritettiin levittää
viattomitse sanakirjateitse. Tuli takavarikko, mutta kaikkia kappaleita ei ole
tavoitettu. Nuo aatteet jäivät itämään. Alkupuolella - kun oli
kysymyksessä vuoden 1972 teos - mainitsin Europaeuksen nimen yhteydessä
erään Karakozovin tapauksen, joka vahingoitti Europaeusta. Asiasta on olemassa
mm. A.A.Shilovin teos, jonka nimi on suomeksi Karakozov ja huhtikuun neljäs
päivä vuonna 1866 (Pietari 1920). Jää toiseen kertaan.
Kuka sitten oli tämä yhteiskunnallinen toimihenkilö
Aleksanteri Europaeus? Ongelma ratkeaa O.I. Collianderin Suomen kirkon
paimenmuiston toisen osan palstalta 1080. Käy ilmi, että Alexander Europaeuksen
isä oli Johan Fredrik Europaeus, eversti Venäjällä, syntynyt 30.3.1786, kuollut
1831. Puoliso oli Alexndra Olsujev, tämän isä kenraali Afanasij Olsujev. Johan
Fredrikin isä oli Johan Adolf Europaeus, syntynyt Parikkalassa 25.12,1748,
kuollut 4.2.1802 Kurkijoella. Puoliso Catharina Carolina Wilhelmina Pohle, syntynyt
8.10.1767, vanhemmat Georg Pohle ja Beata Justina Lund. Johan Adolf toimi
pappina Viipurissa, Jekaterinoslavissa ja Kurkijoella. Joitain piirteitä hänen
elämästään olen esittänyt kirjoituksessani "Parikkalan papin poika
sielunpaimenena Venäjällä" (Parikkalan Sanomat 24/14.6.1972, s. 4-5).
Parhain terveisin Aleksandr Ivanovitshin isän (Johan
Fredrik) isän (Johan Adolf) veljen (Isak Emanuel) pojan (Anders Josef) tyttären
(Natalia Wilhelmina) pojan (Antti Rytkönen) poika Ahti Rytkönen, jonka äiti oli
Olga Maria Söderman, alkuaan Laatu isänsä Benjaminin Saara Laadun pojan pojan
mukaan.
Ahti Rytkönen
J.K. Olisi perin viehättävä ja kai perin vaikea tehtävä
tutkia Europaeusten vaellukset Venäjänmaalla.
Entinen haminalainen, sittemmin Kuopioon asumaan asettunut
hovioikeudenneuvos TOIMI TULIKOURA kertoi syksyllä 1978 Taimi Kyyrölle
matkastaan Neuvostoliitossa joitakin vuosia sitten. Oli sattunut, että Tupolev-merkkisen
lentokoneen seurustelupöydän ympärillä istuttaessa hänen vierustovarinaan istui
rouva, jonka sukunimi oli Europaeus. Valitettavasti puutteellinen kielitaito
haittasi keskustelua, eikä sukujuuria voitu tarkemmin selvitellä. Mutta
osoittaapahan tämäkin "tapaaminen", että Europaeuksia elelee edelleen
itäisessä naapurimaassa.
30-vuotisjuhlan 22-23.7.1978 osanottajat
30-vuotisjuhlan 22-23.7.1978 osanottajat
jakaantuivat sukuhaaroittain seuraavasti:
Adden sukuhaara 11, Natalian 29, Teklan 15 ja Noran 34.
Kaikkiaan osanottajia oli 89 (ynnä kolme koiraa).
Vanhin oli 82 vuotta, nuorin vasta muutaman viikon ikäinen.
30-vuotijuhlan päiväjuhlassa Antero Hirvensalo soitti
viululla Vivaldin G-mollikonserton, opetusohjelmaansa kuuluvan kappaleen.
POIMINT0JA
Vääksyssä ilmestyy lehti nimeltä Päijät-Häme.
Sen sivuilta palstalta nimeltä Entisiltä ajoilta Sukusanomien toimitus löytänyt
otteita Asikkalan kunnanvaltuuston kokouspöytäkirjoista ajalta, jolloin tohtori
Heikki Rytkönen toimi Asikkalan kunnanlääkärinä ollen myös valtuustotyössä
mukana. Kokouspäätöksistä Heikki-tohtorilla ei kuitenkaan aina ole ollut
ilon aiheita.
14.6.1978 kerrotaan vuoden 1927 asioista mm. seuraavaa:
Valmistusvaliokunta oli ehdottanut myönnettäväksi Smk 2.000 tohtori Rytkösen
autosuojan laittamiseksi lämmitettävään kuntoon. Päätettiin huutoäänestyksellä,
että varoja ei myönnetä mainittuun tarkoitukseen.
5.7.1978 kerrotaan kahdesta asiasta vuodelta 1929:
Esitettiin tohtori H. Rytkösen anomus, että kunta ryhtyisi rakentamaan
kunnanlääkärille lämpimän pitävää autosuojaa ja päätettiin, kuten
valmistusvaliokunta ehdottaa, että anomukseen ei suostuta, koska
palosuojelulain määräysten mukaan tälläinen laitos tulisi erittäin suuren
palovaaran takia valtuuston mielestä liian kalliiksi ja kun katsottiin, että
lääkäri ei talven aikana ole tilaisuudessa pääsemään kuin Lahdesta Padasjoelle
johtavan maantien varrella oleviin paikkoihin.
Esitettiin tohtori H. Rytkösen ehdotus, että kunta hankkisi
kätilö Tilda Sipilälle puhelimen. Asiasta keskusteltaessa valtuusto äänestyksen
jälkeen päätti 14 äänellä 9 vastaan, että anomukseen ei suostuta, koska
valtuusto katsoi, että kätilöä hänen yhtämittaisen virkamatkoilla olonsa takia
harvoin voisi puhelimella tavata.
Oulussa ilmestyvä Kaleva on antanut tilaa
näyttelyuutisille. 11.8.1978 tuli "Kolmelle puutarhalle
kunniapalkinto"
Oulun maatalousnäyttelyyn oli 35 puutarhaa lähettänyt näytteitä,, jotka
arvosteltiin. Haapaveden emäntäkoulu sai I palkinnon sekä ruusuistaan että
avomaankurkuista. - SUKUSANOMAT lähettää myöhästyneet onnittelut.
Uusi Suomi on julkaissut Anssin (= Antti Rytkönen)
runoja ajalta 5.7.1928 - 1.5.1929 aina täsmälleen 50 vuotta myöhemmin, siis
vuosina 1978-1979, toimituksen laskun mukaan ainakin 20. Asiaa niissä on
kunnallisvaaleista vappujuhliin, joulusiivouksesta tervehdykseen satavuotiaalle
ALMA MATERILLE, jota Anssi on 2.10.28 onnitellut säkein:
Kun vuosisataistyötäs
nyt muistelemaan jäämme,
niin Alma Mater, sulle
nyt paljastamme päämme.
On jäljessäsi ylväs
ja ansiokas matka,
yhäti tiedon tietä
maan maineheksi jatka.
Kirkko ja kaupunki No 42/13.12.1978. Lehdessä on
artikkeli (Kaarina Dehls) ja valokuva Hampurin suomalaisn ,merimieskirkon
joulumyyjäisistä. Sukulaisemme Kaarina nähdään siinä esittelemässä tavaroita. Asiakkaana
hänellä on Saksa-Skandinavia-yhdistyksen puheenjohtaja opettaja H-W
Ebeling.
Lehdessä Kirkko ja kaupunki (42/13.12.1978) rovasti
Matti Hakkarainen antaa tietää, kuinka hän junamatkallaan Kouvolaan ja takaisin
samalla luki Samuel Lehtosen saarnakirjaa SANAN VALOSSA (Kirjapaja).
Vaikutelmista päällimmäisiä : "Olin lukenut Helsingin asemalla johdannon. -
- - Adventista aloin, kävin Samuelin kanssa hänen lapsuudenmaisemissaan,
Kirkkojen Maailmanneuvoston yleiskokouksessa Nairobissa, Tapiolan
seurakunnassa. - - - Samuel Lehtosen saarnoja on ollut hyvä lukea. - - - Hän
puhelee siitä, mistä tämän päivän elämän vaikeuksissa elävä ihminen saa
uskallusta ja lohdutusta. - - -"
Matti Äyräpää-palkinto v. 1979 on annettu
professori Bror-Axel Lambergille hänen umpieritysrauhasia ja
niiden sairauksia koskevista tutkimuksistaan. (Suomen Kuvalehti no 1/5.1.1975
SUOMEN HAMMASLÄÄKÄRILEHDESSÄ No 10 Vol.XXVI 15.5.1979 On
julkaistu Matti Äyräpään esitelmä, jonka hän on pitänyt Finska
läkarsällskapetin kymmenennessä yleisessä kokouksessa ja 50-vuotisjuhlassa
28, 29, ja 30 päivinä syyskuuta 1885. Esitelmä on pidetty suomeksi. Se
käsitteli hammaslääketieteen opetusta ja sen järjestämistä Suomessa. Ja Matilla
on ollut painavaa sanottavaa: "Kotimaista hammaslääketiedettä meillä tätä
ennen tuskin nimeksikään on ollut olemassa. Pian kaikki, jotka ovat hammaslääkärintointa
harjoittaneet, ovat olleet ulkomaalaisia, jotka, jonkun aikaa täällä oltuansa
ovat jättäneet maamme ja vieneet ansaitun omaisuutensa ja taitonsa muassaan. -
Harvat näistä edes ovat olleet oikeita hammaslääkäreitä, useimmat vain
seikkailijoita, jotka hankittuaan hiukan aavistusta asioista ovat antautuneet
tälle uralle." - Esitelmässä on selvitys siitä, miten eräissä
Euroopan maissa samoin kuin Amerikassa hammaslääketieteen opiskelu on
järjestetty. - Samalla Matti Äyräpää ottaa kantaa siihen, miten meillä
tulisi asia hoitaa." Lehden mielestä Matti Äyräpään kannanotot ovat olleet
uraa uurtavia. "Tänä päivänä voidaan todeta, että hän korosti lääketieteen
opetusta suuremmassa määrin, kuin muut auktoriteetit myöhempinä vuosikymmeninä.
Viime vuosina kehityksen suunta on vienyt koulutusta yhä enemmän Matti Äyräpään
linjoille. ---"
Lehti julkaisee myös Matti Äyräpään kannanotot
hammaslääketieteellisestä koulutuksesta vuodelta 1887.
Matti Äyräpään HAMMASLÄÄKÄRINTUOLI. Helsingin yliopiston
Lääketieteen historian museossa on 1900-luvun alkupuolen hammaslääkärin
vastaanottohuone. Esineistöstä on osa Matti Äyräpäälle kuulunutta. Keskellä
komeilee Matin hammaslääkärintuoli, pehmustettu, punaisella plyyshillä
verhotuin istuimin sekä käsi- ja selkänojin varustettu. Museoon se on
pelastettu kaatopaikalta jonne viimeinen omistaja sen oli heittänyt. Ainakin
näin kerrottiin museon henkilökunnan taholta. Nyt on saatavissa postikortti,
joka on tehty valokuvaamalla (värillisenä) ko. huone., Sen keskipiste, tuoli,
osoittaa kyllä selvästi, että monet potilaat ovat siinä istuneet. Niin
kuluneeksi on plyyshi käynyt, että nukan alta paistaa vaalea pohjakangas.
Juuri lehtemme "painoon" mennessä ehdimme vielä
saksia Uudesta Suomesta 12.6.1979 professori Yrjö Blomstedtin laajahkon artikkelin
"kansanmielisen" pankin perustamisvaiheista 1888-1889. Syntyi
suomenkielinen rahalaitos, nykyinen Kansallis-Osake-Pankki, KOP.
Väliaikaiseen toimikuntaan, pankin perustajiin kuului myös tohtori MATTI
ÄYRÄPÄÄ, joka Turun puolessa työskenteli asian hyväksi ja toi sieltä
"hyviä uutisia".
TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA on jakanut apurahoja. AHTI RYTKÖNEN
sai 6.000 markkaa valokuvanäyttelyyn. - Uutinen julkaistiin lehdissä
30.1.1979.
HELSINGIN SANOMAT 2.6.1979 on käynyt valokuvaamassa
nappulapalloilijoita Tapiolan Silkkiniityllä, missä on valmennus käynnissä
valtakunnallisiin kisoihin. Esimerkkipoikana on valokuvattu vähän joka puolelta
poikaa nimeltä JUHA EUROPAEUS. - Lienee Parikkalan perua tämä terhakan
näköinen nuori mies.
Helsingin vanhoista kortteleista on jälleen ollut
uutisia. Kerrotaan U.S. 23.5.1979 että YDINKESKUSTASSA olevia
virastokortteleita ruvetaan elvyttämään. Vanhoihin kauppiaskortteleihin, jotka
tätä nykyä ovat virastoja suurimmalta osalta, sijoitetaan monenlaisia
palveluja. LAMPAN KIINTEISTÖN julkisivun alimmasta kerroksesta on valokuviakin
ollut. Toimituksen taholta käytiin Kasarmintorin varrella olevassa Helsingin
kaupungin näyttelyhallissa tutustumassa vanhojen rakennusten varalle tehtyihin
suunnitelmiin. Lampan taloon suunnitellaan kahta myymälää, yksi entisen
Stockmannin alkujaan lasikauppana olleiden tilojen varalle, toinen -
mahdollisesti ruokatavaramyymälä - Helenankadun puolelle. Kulmausta
kaavailtiin ravintolaksi. (Sittenhän Sukuseurakin saisi nimikkoravintolan,
jossa pitää vuosikokoukset: Latojan huom.:) Pihanpuolelle jäisi asuinhuoneisto.
Rakennus on peruskorjattava. Kovin rapistuneelta se näyttääkin. Sitä ei saa
muutella sisätiloiltaankaan. Väliseiniä ei saa purkaa, ikkunat tulee säilyttää,
samoin ovet. Mainoksia seinissä ei sallita, vain pystytettävät opasteet
ohjaamaan asiakkaita. Suunnitelmien tulisi toteutua 1980-luvun
alkupuolella.
KARJALA-lehdessä No 23/6.6.1979 kerrotaan
"Torttelin rouvan porkkanapiiraista, tapahtuman ja sen taustan
muistelijana Juho Siitonen Parikkalasta. Hänen isänsä, taloustirehtööri Juho
Siitonen ajeli 12-vuotiaana poikana yksinään hevosella Parikkalasta
Käkisalmeen hakemaan silmäsairauden vuoksi lääkärinhoidossa olevaa äitiään
kotiin. Artikkelin kirjoittajan isänisä oli muuttanut Parikkalan Melkonniemestä
vuokralaiseksi Europaeusten omistamalle Ridan tilalle v. 1825. Parikkalan
kappalaisen Isak Emanuel Europaeuksen perhe asusti - vuokralaisista
huolimatta - kesäisin yleensä Ridassa. (muistanette, että I.E. Europaeus
oli A.J. Europaeuksen isä.) Yksi tyttäristä Alexandra Emilia meni naimisiin
Magnus von Dohrdet'n kanssa, joka oli pakolaisena Ranskasta saapuneen hugenotti-suvun
jälkeläinen. Perheen asuinpaikaksi tuli Käkisalmi, siellä Pikkäkadun varrella
ollut talo (Dordet-sukua tutkineen Robert Rainion mukaan. Karjala
4.5.1974). Emäntä Siitonen asusti lääkärinmatkallaan Dohrdeteilla, missä aina
oli sydämellinen vastaanotto vuokralaisperheen väelle. Ja nuori kyytipoikakin
otettiin ystävällisesti vastaan. Ruokapöydässä oli muun ruoan mukana
porkkanapiiraita. Ei ollut poika aikaisemmin nähnyt enemmän porkkanaa kuin
siitä leivottua piirakkaakaan. Ei uskaltanut edes käteen ottaa, vaan itkut
pääsi. Kun surun syy selveni, rouva oli heti ystävällisesti lohdutellut, ettei
mitään pakkoa ollut syödä ellei tahtonut. Siitosista tuli myöhemmin Ridan talon
omistajia.
Mutta se Tortteli. Eikös olekin von Dohrdet, Dordet, vai
liekö, alunperin joku D'Ordre, näppärästi Tortteliksi suomennettu.
Kymen Sanomat Haminassa tuo 2.6.1979 ja 6.6.1979
ilmestyneissä numeroissaan julki, että Haminan Suomalaisen Yhteiskoulun -
Haminan Yhteislyseon perustamisesta on tullut kuluneeksi 85 vuotta, ja samalla,
että 50 vuotta sitten pääsi ylioppilaaksi samasta opinahjosta mm. Taimi Kyyrö. -
Koulu, jota suvustamme kolmekin perättäistä sukupolvea on käynyt ja jossa
muutenkin on vaikutettu, lienee ansainnut "oman messunsa", joka
parasta siirtää mahdollisesti johonkin myöhempään ajankohtaan. -
Kunniakäynneistä sankarihaudoilla kukkasineen lehdessä oli valokuvat.
MATTI EENOKIN KIRJE KISSANMAALTA 10.1.1979
Avanto-Eenokki viime Sukusanomien viimeisellä sivulla
oli antanut Matti Eenokki Rytköselle sysäyksen kertoa lehdellemme isästään Enok
Aronista, joka "pikarunoilijana ja talviuimarina oli legenda jo
eläessään". Ainakin näin väittää Matin meille lähettämä lehti
Kantahämäläinen (3/78), Kanta-Hämeen Säästöpankin asiakaslehti. Eenokki
kuului tasan 50 vuotta pankin isännistöön, ja tässä ystäväpiirissä on puhetta
riittänyt, kaskua kerrottu. Veteraanit muistavat, miten joskus 1930-luvulla
Ahvenistolla oli hiihtokilpailut virolaisine vieraineen. Kilvan lopuksi
hämeenlinnalaiset puhuivat vakavalla naamalla, että nyt sitten lähdetään uimaan
avantoon. Virolaiset säikähtivät kauheasti, ettei kai se kuulu asiaan. Niin
joku hämeenlinnalainen sanoi, "jotta, tottakai sovitaan että esimerkiksi
tuo vanha herra näyttää esimerkkiä". Tietysti esimerkiksi oli
"sattumalta" valittu Rytkönen ...." -Tarina ei kerro,
kuinka moni vieras seurasi Eenokkia avantoon, liekö oma väkikään sinne mennyt.
Eläinlääkintäeversti Väinö Kaislasta mainittiin : "Kova mies
valehtelemaan. Ja piti koska vain puheen latinaksi, jonka Rytkönen puolestaan
heti käänsi suomeksi."
Ikämiehenä Isä-Eenokki innostui suorittamaan
uimamaisterin seppeleen samoin kuin SK-upseerin tutkinnon. Enok lähetti
hyvälle ystävälleen tohtori V.K. Trastille raportin valokuvan muodossa, jossa
Eenokki istuu rantakivellä seppelpäisenä. "Rastaan" kuittaus tuli
paluupostissa: "Veli hyvä, miltäs tuntuu istua terävän kiven
nenässä?" (Muistaen ko. kuvan hyvin totean, että minullakin on ollut
kiusaus kysyä samaa: Toim.)
Matti Eenokki on muististaan poiminut seuraavan tapahtuman
jännittäviltä syksyn 1939 päiviltä:
"Olin Helsingissä Kauppakorkeassa. Pojille alkoi saapua YH-lappuja.
Vahtimestari toi niitä harva se tunti, ja sitä mukaa luentosalit alkoivat
harveta. - Kun vuoroni koitti, niin siitä vaan rivakasti Töölön kämpälle,
tarpeellisimmat tavarat laukkuun ja kipin kapin asemalle: Kolminkertaiset
ihmisjonot lipunostajia kiersi jo aseman ulkopuolitse Rautatientoria.
Vapaaehtoinen evakuointi oli käynnissä.... Painelin kylmästi ohi jonottajien
ratapihalla seisovan junan etäisimpään päähän. Löytyi seisomapaikka
eteisvälikössä seisten toisella jalalla! Lippua ei kysytty. Kotona oli
Isä Eenokki keuhkokuumeessa, kriisissä, kiniinin voimalla vielä hengissä. Pahin
taisi jo olla ohi, mutta Eenokki oli vielä ihan heikkona petin pohjalla, kun
nuorehko tohtori Ekholm tuli katsomaan. Virkkoi: "Jos Sinä Eenokki vielä
tämänkin jälkeen meinaat ryhtyä avannossa uimaan, niin kukaan kunniallinen
lääkäri ei Sinua ala troppaamaan!" Johon Eenokki palttinan kalpeana, käheästi
kuiskaten: " Mutta, onhan niitä konitohtoreitakin!"
HENKILÖTIETOJA
MERKKIPÄIVIÄ
Liisa Rytkönen s. Koistinen |
75 vuotta |
27.8. 1979 |
Ahti Aarno Rytkönen |
80 " |
23.3. 1979 |
Irja Tellervo Pöyhönen s. Kaulio |
80 " |
27.4. 1979 |
Anni Lydia Rytkönen s. Lund |
90 " |
4.5. 1979 |
AVIOLIITTOJA
Mervi Aaltio ja Risto Pöntinen 24.6.1979 Savonlinnassa
Heikki Hannu Eenokki Rytkönen ja Kirsi Marja Kaarina Koskela
Hattulan kirkossa 30.12.1978. Vihkimisen toimitti pastori Olli Valtonen
Tom Moring ja Kirsikka Siikala s. Rytkönen
PIENOKAISIA
Antti ja Raili Rytköselle tytär Liina Kukka Natalia
20.3.1979
Tom ja Kirsikka Moringille tytär Anna-Raisa Auroora
7.12.1978
Korjaus: Viime lehdessä Pekka ja Marjaana Pankakosken
tyttären nimeen tuli kirjaimen virhe. Oikea nimi Salla Elisa. Anteeksi!
HALLITUKSEN ASIOITA
Yhdistyksen hallitus on alkuvuoden 1979 aikana kokoontunut
kolme kertaa. Varaesimieheksi valittiin vuodeksi 1979 Erkki Hirvensalo.
Sihteerin tehtäviä hoitaa edelleen Pertti Äyräpää, ja rahastonhoitajan Jaakko
Äyräpää. Lehden toimituskunta on entinen, Kirsti Salminen, Antti Rasilo ja
Taimi Kyyrö. Hallitus on kokouksissaan käsitellyt, yhdistyksen tavanomaisia
juoksevia asioita. Lisäksi on ollut esillä mm. Helsingin Hietaniemen
hautausmaalla olevien esivanhempien ja muiden vanhojen sukulaisten haudat, ja
pohdittu olisiko niiden suhteen jotain toimenpiteitä harkittava. D.E.D.
Europaeuksen haudan osalta on otettu yhteyttä Kalevalaseuraan. Yhdistyksen
arkistoa ovat yhdistyksen jäsenet kartuttaneet asiapaperein, valokuvin jne.
Materiaalin luovuttajista mainittakoon Aune Äyräpää, Pirkko Voipio, Ahti
Rytkönen, Kaarina Dehls, Matti Rytkönen, Eeva ja Anna-Liisa Laine, Eeva
Aaltio, Jaakko Äyräpää ym. Kaikille lähetyksistä kiitokset!
Kuka tietää, missä on yhdistykselle lahjoitettu A.J.
Europaeuksen muotokuva? Se on 23 x 27 cm kokoinen, kehystetty. Sukusanomien
numerossa 2/1964 mainitaan, että se on vanhuuttan tummunut, mutta sille antaa
erityisen arvon takana oleva omakätinen omistus, jolla tohtori Europaeus on sen
v. 1844 lahjoittanut äidilleen kappalaisen leskelle Maria Kristina Steenille
(kuollut 1848). - Joku meistä on sen varmastikin hyvin tallettanut, emme
vain tiedä kuka. Tieto säilytyspaikasta pyydetään lähettämään yhdistyksen
hallitukselle.
Haapaveden kokouksen valokuvia toivotaan saatavan arkistoon.
Samalla muistutetaan, että Pentti Voipio tarjoutui auttamaan ja ohjaamaan
sukututkimuksesta kiinnostuneita selvitettäessä suvun alkuperää ja mm. Ä räpää-nimen
historiaa. Tarjous on edelleen voimassa. Käyttäkää ainutlaatuista
tilaisuutta hyväksenne!
Jäsenmaksun maksamista varten lähetetään
pankkisiirtolomakkeet. Maksun voi myös suorittaa yhdistyksen postisiirtotilille
, jonka numero on 754 93-2. Toivottavasti maksatte viipymättä.
SUKUSANOMIEN jakelusta on olemassa jo alkuvuosilta peräisin
oleva päätös. Sen mukaan kuhunkin perheeseen lähetetään yksi lehti, ei
jokaiselle perheenjänsenelle erillistä. Mikäli useampia lehtiä halutaan,
voidaan niitä korvausta vastaan pyynnöstä toimittaa, tietysti
omakustannushintaan. - Lehti tulee tätä nykyä maksamaan n. 5mk /kpl, ynnä
postimaksu. Ilmoitus mahdollisista lisänumeroiden tilauksesta tulisi toimittaa
hyvissä ajoin ennen loppuvuoden lehden ilmestymistä, toimittanee sen sitten
kuka hyvänsä. Kustannustason nousu lähinnä aiheuttaa sen, että hallitus ei
katso voivansa olla alkuperäistä päätöstä anteliaampi. - Ja Sukusanomia
varten toimittakaa uutiset suvun tapahtumista lehdelle. Nytkin puuttuu varmasti
paljon sellaista, mikä koko suvun olisi hauska tietää; sillä tavalla kaikki
tulee tavallaan "aikakirjoihin" merkityksi tulevien sukupolvien
varalle. Osoitteet ovat entiset.
Vielä palauttamatta olevat sukuluettelolomakkeet
toivotaan saatavan ensi tilassa täytettyinä asianmukaisilla tiedoilla.
Lähetetään Taimi Kyyrölle.
VUOSIKOKOUS pidetään 29.9.1979 Helsingissä, syyskuun
viimeisenä lauantaina siis. Paikka on tällä kertaa Yrittäjänaisten
kokoushuoneisto Fredrikinkatu 34 B. Aloitamme kokouksen klo 14,00.
Ohjelmaideoita otetaan kiitollisina vastaan. Ja muisteluksia
menneistä, niin kaukaisista asioista kuin hiljattainkin tapahtuneista jokaisen
on vaivaton mukanaan kuljettaa. Kyllä niitä siellä kaikki hartaasti
kuuntelemme. - Piano on käytettävissä. - Autoilijoille Kampin torin
parkkipaikka lähellä, ja lauantai-iltapäivällä voi odottaa siellä olevan
tilaakin. Lastenvaunut mahtuvat hyvin "sisätiloihin". Vuosikokoukseen
lähetämme vielä erillisen kutsun.
Kaikille toivotetaan hyvää, kaunista kesää: Sukusanomat on
erittäin kiitollinen avustajille siitä, että lehti tälläkin kertaa saatiin
aikaan.
Lomaevääksi itse kullekin seuraa
OPETTAVAINEN TARINA mahtavasta mandariinista Kiinan maassa ja hänen häilyvästä puolisostaan

|
Maassa KIINAN elää mandariini
mahtava KA RA HII RI
On hällä pulska puoliso
tukeva TUU LI VII RI .
|

|
Rakkaudessa ja rauhassa
näin elää pariskunta,
on onnellista olonsa
ja elämä kuin unta.
|
Mutt'paratiisin keskellä
kavala käärme väijyy.
Se kuuntelee ja kurkistaa,
se poppamies on häijy.
Se kauvan on jo katsellut
kaunoista tummatukkaa,
ja viekkaasti se lähestyy
nyt paratiisin kukkaa.
|

|

|
Se tahtoo mandariinilta
ilon ja onnen viedä.
Ei KA RA HII RI kavalan
aikeista mitään tiedä.
Nyt käsivarsin vankoin
se saaliinsa syliin sulkee
Kas' Valpas valokuvaaja
samalla ohi kulkee.
|

|
Viis' sekuntia myöhemmin
saa kuvan mandariini,
ja seuraavassa hetkessä
on poppamies jo kiinni.
|
Sitten yks' silmänräpäys
on maassa liitupiiri,
mies tutkittu ja tuomittu
on: oitis harakiiri!
|

|
Mutt' tarkoitus tän tarinan
ja sisältö on syvä:
vartioimatta vaimoaan
ei jättää ole hyvä.
Vaikk' kuin ois varma kullastaan
niin mistäpä sen tiesi,
milloin ja missä väijyä
voi häijy poppamiesi!
Kirjoitti ja kuvitti I SÄ II
Hämeenlinna
Rytkösien huvila
"Pihlajamäki"
n. v. 1930
|