Etusivu
Sukusanomat
Kuvagalleria
Säännöt
Yhteystiedot
Palaute
A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys r.y.


A.J. Europaeuksen jälkeläisten sukusanomat

A.J. Europaeuksen jälkeläisten sukusanomat
1979 Kesäkuu No 1 (59)
ISSN 0356-0791 (Painettu)

Selma Pankakoski (1880-1956):
KESÄNI KAUNEIN PÄIVÄ

Olin pienten lastenlasteni kanssa harjoitellut suvivirttä. Laulu meni niinkuin meni, kun vanhin laulajista oli äsken täyttänyt viisi vuotta, ja kuoron johtajan ja kuoron välinen ikäero oli yli 60 vuotta. Mutta eipähän ollut vaarallinen kuulijakuntakaan: vain toisella vuodella oleva pikkusisko, joka lauleli omia laulujaan. Hartaasti siinä opeteltiin ja myös opittiin. Otin sitten joitakin päiviä myöhemmin kolme vanhinta mukaani kappaleen matkan päässä olevaan kauppaan. Oli ihana heinäkuun päivä, sellainen kuin se parhaillaan voi Suomessa olla. Aurinko aivan valamalla valoi valoaan ja lämpöään yli vihreän maan. Sen kukoistus oli juuri parhaillaan, täyteläisimmillään. Silloin välähti mieleeni, että tämähän juuri on niinkuin suvivirressä sanotaan, ja huomautin siitä lapsille. Ja siitäkös alkoi riemullinen etsiminen ja löytäminen. Siellä oli laiho laaksossa, oli kukkia joka paikassa, oli huminoivat puut lehtiverhossa, oli lintujen liverrystä. Kaikki oli kiitosta täynnä ja

"mun sieluni nyt liitä
sun äänes kuorohon
ja armon Herraa kiitä
kun laupias Hän on."

En varmaankaan enää koskaan kuule tätä virttä ilman että näen edessäni kolme pientä ruskeaksi paahtunutta poikaa keveässä kesäisessä asussaan. Pienet paljaat jalat polkivat tanakasti tannerta ja kirkkaat silmät suorastaan säteilivät sitä iloa, joka tuntee liikkuvansa "olossaan oikeassa". Kun jälkeenpäin olen tätä kohtausta muistanut, on tuntunut, että se hohde, joka ympäröi heidän pieniä pellavapäitään, ei ollut vain kesäisen auringon kirkkautta, vaan siinä säteili myös jotain siitä valosta, joka on kotoisin sieltä, missä kesä ei ikinä lopu.

Tämä on kesäni kaunein muisto.

(Kesällä 1946)

Pienet pojat olivat Matti Pankakoski (viisivuotias), Heikki Voipio (viisivuotias) ja Pekka Pankakoski (kolmivuotias). Pikku sisko oli Kerttu Pankakoski (vuoden vanha).


Ahti Rytkönen:
HILLA YKSIVUOTIAS

Hilja, Hillaksi sanottu, tyttö kaunotar korea,
neito, sievä ja sorea, ensi vuotensa ohitti,
toista vuottansa aloitti kolmantena tammikuuta
seitsenyhdeksän alussa.

Siispä Hillalle hyvälle parahimmat onnittelut
Parahimmat toivottelut uralle urkenevalle,
etisen elon ajalle.

Mummu ja Vaari

SYNTYMÄPÄIVÄNÄ

Oi Wilhelmiina, mun Äitini,
Paljon onnen päiviä Sullen,
Monta rauhan hetkeä kirkasta,
Monta iloa elosi varrella
Yhä uusien päivien tullen!

Kevään koitossa mielesi virvotkoon
kuin kukkanen lempeän rannan,
jota talviset tuiskut raukaisi,
vaan kevähän tullen aukaisi
taas lehtensä laidalla sannan.

Täällä Roineen kukkaisrannoilla
nyt laativat peipposet pesää,
ne laulavat kevähän onnesta,
ja ne toivovat sulle onnea
ja lämmintä , kaunista kesää.

Heikki Rytkönen
(1881-1933)
Hauholla 26/5 -13

SANKARIVAINAJAT

ME LÄSNÄOLEVAT EUROPAEUS-SUVUN EDUSTAJAT OLEMME JUURI KÄYNEET TERVEHDYKSELLÄ SUKUHAUTOJEMME ÄÄRELLÄ KUNNIOITTAMASSA MENNEITTEN POLVIEN TYÖTÄ JA MUISTOA.

TÄSSÄ VIIMEISEN MAALLISEN LEPOSIJANNE ÄÄRESSÄ TERVEHDIMME TEITÄ, JOTKA TYÖNNE JA HENKENNE UHRATEN OLETTE LUONEET JA LUNASTANEET MEILLE JA KOKO KANSALLEMME VAPAUDEN JA SEN JATKUVUUDEN PERUSTAN.

MEIDÄN JOUKOSSAMME ON NIITÄ, JOTKA ERI TAVOIN ASE KÄDESSÄ TAI MUIN TÖIN JA TOIMIN TAISTELIMME KANSSANNE ----- TEIDÄN OSANNE OLI KAATUA ----- MEIDÄN OSAMME ELÄÄ.

KUN ME TÄNÄÄN PONNISTELEMME ETEENPÄIN RAUHAN TÖISSÄ YHTEISEN SUOMEMME PUOLESTA, TEEMME SEN TIETOISENA SIITÄ VELJESKÄDESTÄ, JONKA TE OLETTE MEILLE OJENTANEET ----- TE JA ASETOVERINNE KAUTTA SUOMENNIEMEN ----- SEN VELJESKÄDEN OTE SÄILYY AIKAIN TAA. SIUNATTU OLKOON TEIDÄN TYÖNNE ---- SEN JATKUMISELLE JA ONNISTUMISELLE RUKOILEMME KORKEIMMAN VARJELUSTA.

Erkki Hirvensalo  Haapaveden sankarihaudoilla 23.7.78 AJE:n jälkeläisten yhdistyksen 30-vuotispäivänä

Ilmari Rytkönen (1900-1957)

"Ei turhaksi koskaan jää toimintamme,
me puoltajat valon ja vapauden.
Me palkan löydämme vaivoistamme:
me saammehan Suomemme siunauksen."


Ahti Rytkönen:
Europaeus

Haapaveden sukukokouksessa 1948 selostin Anders Jozef Europaeuksen veljen, todellisen valtioneuvoksen Johannes Jakob Europaeuksen (1795-1875) toimintaa Venäjällä. Lähteenä olivat hänen venäjänkieliset muistelmansa, jotka on julkaistu eräässä venäläisessä aikakauskirjassa. Kun sitten käväisin Jyväskylästä käsin Helsingissä ja yliopiston kirjastossa, otin hyllystä käteeni venäläisen tietosanakirjan nähdäkseni, oliko hakusanaa Europaeus. En löytänyt. Mutta aivan äskettäin lähetti Kaarina Dehls minulle Hampurista jäljennöksen Europaeus-artikkelista, joka sisältyy Isoon neuvostoliittolaiseen ensiklopediaan (1972, 9, palsta 74). Artikkeli käsittää 19 lyhyttä riviä ja sen nimi on JEVRUPEUS Aleksandr Ivanovitsh. Ajoitus on tällainen: 14(26).3. 1827, Bezhetskin ujesti Tverin kuvernementti, - 11(23).12.1885, Pietari. Sitten seuraa selostus:

Venäläinen yhteiskunnallinen toimihenkilö, petrashevetsi (suomalaisemmin : petrashevskilainen). Syksystä 1848 osallistui N.S. Kashkinin ryhmään. Europaeuksen asunnossa petrashevetsit 7 p. huhtikuuta 1849 juhlivat Sh. Fourier'n muistoa. Petrashevetsien tapauksen johdosta annettu kuolemantuomio korvattiin palauttamalla Europaeus sotapalvelukseen aatelisarvoa riistämättä. Vuodesta 1857 hän asui tveriläisellä maatilalla. Vuonna 1859 protestoi sitä kieltoa vastaan, ettei saanut käsitellä eikä arvostella talonpoikain kohdistuvaa kysymystä, ja allekirjoitti aatelisten adressin Aleksanteri II:lle, minkä takia lähetettiin Permiin. Vuonna 1866 vangittiin D.V. Karazovin tapauksen yhteydessä. (Mainittu Betzhetsk sijaitsee linnuntietä noin 200 km Moskovasta pohjanluoteeseen ja noin 250 km Novgorodista itäkaakkoon.)

Ryhmänimitys petrashevetsit pohjautuu tietyn venäläisen vallankumous miehen nimeen Petrashevski, Mihail Vasiljevitsh (s. 1.11.1821, k. Siperiassa 7.12.1866). Petrashevski toimi Pietarissa 1845-1849 ryhmänsä johtajana. Oli saanut voimakkaita vaikutteita mm. ranskalaiselta Charles Fourier'lta (1772-1837), jonka hahmottelema utopistis-sosialistinen järjestelmä perustui yhteiskunnan jakamiseen pieniin autonomisiin yhteisöihin., falangeihin, joissa työ, pääoma ja ammattitaito voitaisiin saattaa keskenään ristiriidattomaan yhteistyöhön. Petrashevskin ryhmä kannatti samansuuntaista ideologiaa: tasavaltalainen järjestelmä, tsaarin vallan rajoittaminen ja .maaorjuuden poistaminen. kuuluivat ohjelmaan. Ei siis ollut yllätyksellistä, että silloisissa oloissa puuttui asiaan sotaoikeus ja langetti kuolemantuomion 21:lle petrashevitsille, mm. Dostojevskille. Kuten tietty on, Nikolai I lievensi tuomion.

Mutta lisätietoja näistä tapahtumista on runsaasti saatavissa venäläisestä kirjallisuudesta. Muun muassa aikakauslehti Golos minuvshago (Menneisyyden ääni) julkaisi vuoden 1916 numeroissaan laajahkoja ko. tapahtumiin kohdistuvia artikkeleita. Niinpä numeron 1 on sivuilla 3-68 V.Semevskin tutkielma, jonka otsikkoon kuuluvat mm. henkilönnimet D.D.Ahsharumov ja A.I. Evropeus (jatkuu numerossa 4, s. 174-192). Numero 1:n sivulta 68 on saatavissa lähes sivun täydeltä Aleksandr Ivanovitsh Evropeusta koskevia tietoja, ja sama nimi vilahtelee melko tiheään numero 4:n sivuilla (esim. 175, 176, 180, 181, 182, 191). Antaisin on, kuten sanottu, sivu 68. Siinä sanotaan, että Europaeus syntyi vuonna 1822, ei siis 1827, kuten edellä sanottiin. Mutta kyllä persoona on sama. Hänen isänsä oli kaartin ratsuväkikoulun "inspektor" ja kuoli 1831 koleraan. Hänen äitinsä oli toisessa avioliitossa kenraalimajuri Antonovin kanssa. Sinä aikana, jolloin petrashevevetseja tutkittiin, äiti asui Pietarissa, mutta Europaeuksen isäpuoli asui hänen äitinsä maatilalla Tverin kuvernementin Bezhetskin ujestissa. Europaeus kävi Aleksanterin lyseon vanhempien kustannuksella ja valmistui toukokuun 14 pnä 1847. Hänestä tuli kollegiosihteeri ja hän astui sotaministeriön komissaattidepartementin palvelukseen. Vuoden 1848 toukokuussa Europaeus omasta pyynnöstään, Aleksanterin lyseon sääntöjen perusteella, sai eron komissariaattidepartementista, jotta voisi jatkaa opintojaan Pietarin yliopistossa. Siihen liittyi velvollisuus suorittaa tutkinto lyseon neuvostossa. Erityisalakseen hän valitsi poliittisen ekonomian, tähtäsi tämän alan maisterin tutkintoon ja sen jälkeen tohtorin arvoon. Hän omisti yhdessä veljensä kanssa maatilan Pensan ujestissa - veli oli Pietarin yliopiston ylioppilaita. Tuo maatila (80 sielua talonpoikia) joutui heille iso-isän serkun kuoleman jälkeen. Lisäksi hänellä oli melkoinen määrä talletuksia, mutta hän eli vanhempiensa kanssa ja näiden varojen turvin. Hän oli Kashkinin ystävä, tämän lyseotoveri. Tämän toverinsa luona Europaeus tutustui Kashkinin ryhmään. Hän kävi myös Speshenevin ja Debu I:n luona. Petrashevskin luona hän ei ollut milloinkaan käynyt ja sanoi, että hän mukamas ensimmäisen kerran tutustui Petrashevskiin niillä päivällisillä, jotka hänen luonaan pidettiin Fourier'n muistoksi. Mutta siten asia ei ollut, koska Petrashevski oli aikaisemmin käynyt hänen luonaan. Asiaa tutkittaessa Europaeus lausui: "Minä olen fourieristi, en ole liberaali; liberaalia suuntausta minulla ei ole ollut; Fouriern aatteisiin tutustuin joulukuussa 1848 hänen teoksestaan Théorie de l'unite universelle."'

Jos olisin aikoinani etsiessäni venäläisistä tietosanakirjoista Europaeusta, satuttanut käteni Entsiklopeditsheskij Slovaj-nimiseen hakuteoksen niteeseen XXXVI, joka on painettu Pietarissa vuonna 1902, ja jos olisin lukenut siitä 20-palstaisen artikkelin Furje i furjerizm, olisin sivulta 911 löytänyt Europaeuksen nimen. Siinä kohdassa todetaan, että erityisin lämpimin ja hartain mielin Fourier'n aatteita opiskeli tuo jo edellä mainitsemani Kashkinin ryhmä, johon kuuluivat Debu-veljekset, Ahsrumov-veljekset, Speshnev, Europaeus, Hanikov ym. Samalla sivulla tehdään selkoa fourieristien sanakirjahankkeesta. Julkaisivat näet 1845 Vierasperäisten sanojen sanakirjan (Slovarj inostranyh slov). Kun toinen osa 1846 ilmestyi, huomasivat vallanpitäjät, että vallankumousaatetta yritettiin levittää viattomitse sanakirjateitse. Tuli takavarikko, mutta kaikkia kappaleita ei ole tavoitettu. Nuo aatteet jäivät itämään. Alkupuolella - kun oli kysymyksessä vuoden 1972 teos - mainitsin Europaeuksen nimen yhteydessä erään Karakozovin tapauksen, joka vahingoitti Europaeusta. Asiasta on olemassa mm. A.A.Shilovin teos, jonka nimi on suomeksi Karakozov ja huhtikuun neljäs päivä vuonna 1866 (Pietari 1920). Jää toiseen kertaan.

Kuka sitten oli tämä yhteiskunnallinen toimihenkilö Aleksanteri Europaeus? Ongelma ratkeaa O.I. Collianderin Suomen kirkon paimenmuiston toisen osan palstalta 1080. Käy ilmi, että Alexander Europaeuksen isä oli Johan Fredrik Europaeus, eversti Venäjällä, syntynyt 30.3.1786, kuollut 1831. Puoliso oli Alexndra Olsujev, tämän isä kenraali Afanasij Olsujev. Johan Fredrikin isä oli Johan Adolf Europaeus, syntynyt Parikkalassa 25.12,1748, kuollut 4.2.1802 Kurkijoella. Puoliso Catharina Carolina Wilhelmina Pohle, syntynyt 8.10.1767, vanhemmat Georg Pohle ja Beata Justina Lund. Johan Adolf toimi pappina Viipurissa, Jekaterinoslavissa ja Kurkijoella. Joitain piirteitä hänen elämästään olen esittänyt kirjoituksessani "Parikkalan papin poika sielunpaimenena Venäjällä" (Parikkalan Sanomat 24/14.6.1972, s. 4-5).

Parhain terveisin Aleksandr Ivanovitshin isän (Johan Fredrik) isän (Johan Adolf) veljen (Isak Emanuel) pojan (Anders Josef) tyttären (Natalia Wilhelmina) pojan (Antti Rytkönen) poika Ahti Rytkönen, jonka äiti oli Olga Maria Söderman, alkuaan Laatu isänsä Benjaminin Saara Laadun pojan pojan mukaan.

Ahti Rytkönen

J.K. Olisi perin viehättävä ja kai perin vaikea tehtävä tutkia Europaeusten vaellukset Venäjänmaalla.


Entinen haminalainen, sittemmin Kuopioon asumaan asettunut hovioikeudenneuvos TOIMI TULIKOURA kertoi syksyllä 1978 Taimi Kyyrölle matkastaan Neuvostoliitossa joitakin vuosia sitten. Oli sattunut, että Tupolev-merkkisen lentokoneen seurustelupöydän ympärillä istuttaessa hänen vierustovarinaan istui rouva, jonka sukunimi oli Europaeus. Valitettavasti puutteellinen kielitaito haittasi keskustelua, eikä sukujuuria voitu tarkemmin selvitellä. Mutta osoittaapahan tämäkin "tapaaminen", että Europaeuksia elelee edelleen itäisessä naapurimaassa.


30-vuotisjuhlan 22-23.7.1978 osanottajat

30-vuotisjuhlan 22-23.7.1978 osanottajat jakaantuivat sukuhaaroittain seuraavasti:

Adden sukuhaara 11, Natalian 29, Teklan 15 ja Noran 34.

Kaikkiaan osanottajia oli 89 (ynnä kolme koiraa).

Vanhin oli 82 vuotta, nuorin vasta muutaman viikon ikäinen.

30-vuotijuhlan päiväjuhlassa Antero Hirvensalo soitti viululla Vivaldin G-mollikonserton, opetusohjelmaansa kuuluvan kappaleen.


POIMINT0JA

Vääksyssä ilmestyy lehti nimeltä Päijät-Häme. Sen sivuilta palstalta nimeltä Entisiltä ajoilta Sukusanomien toimitus löytänyt otteita Asikkalan kunnanvaltuuston kokouspöytäkirjoista ajalta, jolloin tohtori Heikki Rytkönen toimi Asikkalan kunnanlääkärinä ollen myös valtuustotyössä mukana. Kokouspäätöksistä Heikki-tohtorilla ei kuitenkaan aina ole ollut ilon aiheita.

14.6.1978 kerrotaan vuoden 1927 asioista mm. seuraavaa:
Valmistusvaliokunta oli ehdottanut myönnettäväksi Smk 2.000 tohtori Rytkösen autosuojan laittamiseksi lämmitettävään kuntoon. Päätettiin huutoäänestyksellä, että varoja ei myönnetä mainittuun tarkoitukseen.

5.7.1978 kerrotaan kahdesta asiasta vuodelta 1929:
Esitettiin tohtori H. Rytkösen anomus, että kunta ryhtyisi rakentamaan kunnanlääkärille lämpimän pitävää autosuojaa ja päätettiin, kuten valmistusvaliokunta ehdottaa, että anomukseen ei suostuta, koska palosuojelulain määräysten mukaan tälläinen laitos tulisi erittäin suuren palovaaran takia valtuuston mielestä liian kalliiksi ja kun katsottiin, että lääkäri ei talven aikana ole tilaisuudessa pääsemään kuin Lahdesta Padasjoelle johtavan maantien varrella oleviin paikkoihin.

Esitettiin tohtori H. Rytkösen ehdotus, että kunta hankkisi kätilö Tilda Sipilälle puhelimen. Asiasta keskusteltaessa valtuusto äänestyksen jälkeen päätti 14 äänellä 9 vastaan, että anomukseen ei suostuta, koska valtuusto katsoi, että kätilöä hänen yhtämittaisen virkamatkoilla olonsa takia harvoin voisi puhelimella tavata.

Oulussa ilmestyvä Kaleva on antanut tilaa näyttelyuutisille. 11.8.1978 tuli "Kolmelle puutarhalle kunniapalkinto"
Oulun maatalousnäyttelyyn oli 35 puutarhaa lähettänyt näytteitä,, jotka arvosteltiin. Haapaveden emäntäkoulu sai I palkinnon sekä ruusuistaan että avomaankurkuista. - SUKUSANOMAT lähettää myöhästyneet onnittelut.

Uusi Suomi on julkaissut Anssin (= Antti Rytkönen) runoja ajalta 5.7.1928 - 1.5.1929 aina täsmälleen 50 vuotta myöhemmin, siis vuosina 1978-1979, toimituksen laskun mukaan ainakin 20. Asiaa niissä on kunnallisvaaleista vappujuhliin, joulusiivouksesta tervehdykseen satavuotiaalle ALMA MATERILLE, jota Anssi on 2.10.28 onnitellut säkein:

Kun vuosisataistyötäs
nyt muistelemaan jäämme,
niin Alma Mater, sulle
nyt paljastamme päämme.
On jäljessäsi ylväs
ja ansiokas matka,
yhäti tiedon tietä
maan maineheksi jatka.

Kirkko ja kaupunki No 42/13.12.1978. Lehdessä on artikkeli (Kaarina Dehls) ja valokuva Hampurin suomalaisn ,merimieskirkon joulumyyjäisistä. Sukulaisemme Kaarina nähdään siinä esittelemässä tavaroita.   Asiakkaana hänellä on Saksa-Skandinavia-yhdistyksen puheenjohtaja opettaja H-W Ebeling.

Lehdessä Kirkko ja kaupunki (42/13.12.1978) rovasti Matti Hakkarainen antaa tietää, kuinka hän junamatkallaan Kouvolaan ja takaisin samalla luki Samuel Lehtosen saarnakirjaa SANAN VALOSSA (Kirjapaja). Vaikutelmista päällimmäisiä : "Olin lukenut Helsingin asemalla johdannon. - - - Adventista aloin, kävin Samuelin kanssa hänen lapsuudenmaisemissaan, Kirkkojen Maailmanneuvoston yleiskokouksessa Nairobissa, Tapiolan seurakunnassa. - - - Samuel Lehtosen saarnoja on ollut hyvä lukea. - - - Hän puhelee siitä, mistä tämän päivän elämän vaikeuksissa elävä ihminen saa uskallusta ja lohdutusta. - - -"

Matti Äyräpää-palkinto v. 1979 on annettu professori Bror-Axel Lambergille hänen umpieritysrauhasia ja niiden sairauksia koskevista tutkimuksistaan. (Suomen Kuvalehti no 1/5.1.1975

SUOMEN HAMMASLÄÄKÄRILEHDESSÄ No 10 Vol.XXVI 15.5.1979 On julkaistu Matti Äyräpään esitelmä, jonka hän on pitänyt Finska läkarsällskapetin kymmenennessä yleisessä kokouksessa ja 50-vuotisjuhlassa 28, 29, ja 30 päivinä syyskuuta 1885. Esitelmä on pidetty suomeksi. Se käsitteli hammaslääketieteen opetusta ja sen järjestämistä Suomessa. Ja Matilla on ollut painavaa sanottavaa: "Kotimaista hammaslääketiedettä meillä tätä ennen tuskin nimeksikään on ollut olemassa. Pian kaikki, jotka ovat hammaslääkärintointa harjoittaneet, ovat olleet ulkomaalaisia, jotka, jonkun aikaa täällä oltuansa ovat jättäneet maamme ja vieneet ansaitun omaisuutensa ja taitonsa muassaan. - Harvat näistä edes ovat olleet oikeita hammaslääkäreitä, useimmat vain seikkailijoita, jotka hankittuaan hiukan aavistusta asioista ovat antautuneet tälle uralle." - Esitelmässä on selvitys siitä, miten eräissä Euroopan maissa samoin kuin Amerikassa hammaslääketieteen opiskelu on järjestetty. - Samalla Matti Äyräpää ottaa kantaa siihen, miten meillä tulisi asia hoitaa." Lehden mielestä Matti Äyräpään kannanotot ovat olleet uraa uurtavia. "Tänä päivänä voidaan todeta, että hän korosti lääketieteen opetusta suuremmassa määrin, kuin muut auktoriteetit myöhempinä vuosikymmeninä. Viime vuosina kehityksen suunta on vienyt koulutusta yhä enemmän Matti Äyräpään linjoille. ---"

Lehti julkaisee myös Matti Äyräpään kannanotot hammaslääketieteellisestä koulutuksesta vuodelta 1887.

Matti Äyräpään HAMMASLÄÄKÄRINTUOLI. Helsingin yliopiston Lääketieteen historian museossa on 1900-luvun alkupuolen hammaslääkärin vastaanottohuone. Esineistöstä on osa Matti Äyräpäälle kuulunutta. Keskellä komeilee Matin hammaslääkärintuoli, pehmustettu, punaisella plyyshillä verhotuin istuimin sekä käsi- ja selkänojin varustettu. Museoon se on pelastettu kaatopaikalta jonne viimeinen omistaja sen oli heittänyt. Ainakin näin kerrottiin museon henkilökunnan taholta. Nyt on saatavissa postikortti, joka on tehty valokuvaamalla (värillisenä) ko. huone., Sen keskipiste, tuoli, osoittaa kyllä selvästi, että monet potilaat ovat siinä istuneet. Niin kuluneeksi on plyyshi käynyt, että nukan alta paistaa vaalea pohjakangas.

Juuri lehtemme "painoon" mennessä ehdimme vielä saksia Uudesta Suomesta 12.6.1979 professori Yrjö Blomstedtin laajahkon artikkelin "kansanmielisen" pankin perustamisvaiheista 1888-1889. Syntyi suomenkielinen rahalaitos, nykyinen Kansallis-Osake-Pankki, KOP. Väliaikaiseen toimikuntaan, pankin perustajiin kuului myös tohtori MATTI ÄYRÄPÄÄ, joka Turun puolessa työskenteli asian hyväksi ja toi sieltä "hyviä uutisia".

TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA on jakanut apurahoja. AHTI RYTKÖNEN sai 6.000 markkaa valokuvanäyttelyyn. - Uutinen julkaistiin lehdissä 30.1.1979.

HELSINGIN SANOMAT 2.6.1979 on käynyt valokuvaamassa nappulapalloilijoita Tapiolan Silkkiniityllä, missä on valmennus käynnissä valtakunnallisiin kisoihin. Esimerkkipoikana on valokuvattu vähän joka puolelta poikaa nimeltä JUHA EUROPAEUS. - Lienee Parikkalan perua tämä terhakan näköinen nuori mies.

Helsingin vanhoista kortteleista on jälleen ollut uutisia. Kerrotaan U.S. 23.5.1979 että YDINKESKUSTASSA olevia virastokortteleita ruvetaan elvyttämään. Vanhoihin kauppiaskortteleihin, jotka tätä nykyä ovat virastoja suurimmalta osalta, sijoitetaan monenlaisia palveluja. LAMPAN KIINTEISTÖN julkisivun alimmasta kerroksesta on valokuviakin ollut. Toimituksen taholta käytiin Kasarmintorin varrella olevassa Helsingin kaupungin näyttelyhallissa tutustumassa vanhojen rakennusten varalle tehtyihin suunnitelmiin. Lampan taloon suunnitellaan kahta myymälää, yksi entisen Stockmannin alkujaan lasikauppana olleiden tilojen varalle, toinen - mahdollisesti ruokatavaramyymälä - Helenankadun puolelle. Kulmausta kaavailtiin ravintolaksi. (Sittenhän Sukuseurakin saisi nimikkoravintolan, jossa pitää vuosikokoukset: Latojan huom.:) Pihanpuolelle jäisi asuinhuoneisto. Rakennus on peruskorjattava. Kovin rapistuneelta se näyttääkin. Sitä ei saa muutella sisätiloiltaankaan. Väliseiniä ei saa purkaa, ikkunat tulee säilyttää, samoin ovet. Mainoksia seinissä ei sallita, vain pystytettävät opasteet ohjaamaan asiakkaita. Suunnitelmien tulisi toteutua 1980-luvun alkupuolella.

KARJALA-lehdessä No 23/6.6.1979 kerrotaan "Torttelin rouvan porkkanapiiraista, tapahtuman ja sen taustan muistelijana Juho Siitonen Parikkalasta. Hänen isänsä, taloustirehtööri Juho Siitonen ajeli 12-vuotiaana poikana yksinään hevosella Parikkalasta Käkisalmeen hakemaan silmäsairauden vuoksi lääkärinhoidossa olevaa äitiään kotiin. Artikkelin kirjoittajan isänisä oli muuttanut Parikkalan Melkonniemestä vuokralaiseksi Europaeusten omistamalle Ridan tilalle v. 1825. Parikkalan kappalaisen Isak Emanuel Europaeuksen perhe asusti - vuokralaisista huolimatta - kesäisin yleensä Ridassa. (muistanette, että I.E. Europaeus oli A.J. Europaeuksen isä.) Yksi tyttäristä Alexandra Emilia meni naimisiin Magnus von Dohrdet'n kanssa, joka oli pakolaisena Ranskasta saapuneen hugenotti-suvun jälkeläinen. Perheen asuinpaikaksi tuli Käkisalmi, siellä Pikkäkadun varrella ollut talo (Dordet-sukua tutkineen Robert Rainion mukaan. Karjala 4.5.1974). Emäntä Siitonen asusti lääkärinmatkallaan Dohrdeteilla, missä aina oli sydämellinen vastaanotto vuokralaisperheen väelle. Ja nuori kyytipoikakin otettiin ystävällisesti vastaan. Ruokapöydässä oli muun ruoan mukana porkkanapiiraita. Ei ollut poika aikaisemmin nähnyt enemmän porkkanaa kuin siitä leivottua piirakkaakaan. Ei uskaltanut edes käteen ottaa, vaan itkut pääsi. Kun surun syy selveni, rouva oli heti ystävällisesti lohdutellut, ettei mitään pakkoa ollut syödä ellei tahtonut. Siitosista tuli myöhemmin Ridan talon omistajia.

Mutta se Tortteli. Eikös olekin von Dohrdet, Dordet, vai liekö, alunperin joku D'Ordre, näppärästi Tortteliksi suomennettu.

Kymen Sanomat Haminassa tuo 2.6.1979 ja 6.6.1979 ilmestyneissä numeroissaan julki, että Haminan Suomalaisen Yhteiskoulun - Haminan Yhteislyseon perustamisesta on tullut kuluneeksi 85 vuotta, ja samalla, että 50 vuotta sitten pääsi ylioppilaaksi samasta opinahjosta mm. Taimi Kyyrö. - Koulu, jota suvustamme kolmekin perättäistä sukupolvea on käynyt ja jossa muutenkin on vaikutettu, lienee ansainnut "oman messunsa", joka parasta siirtää mahdollisesti johonkin myöhempään ajankohtaan. - Kunniakäynneistä sankarihaudoilla kukkasineen lehdessä oli valokuvat.

MATTI EENOKIN KIRJE KISSANMAALTA 10.1.1979

Avanto-Eenokki viime Sukusanomien viimeisellä sivulla oli antanut Matti Eenokki Rytköselle sysäyksen kertoa lehdellemme isästään Enok Aronista, joka "pikarunoilijana ja talviuimarina oli legenda jo eläessään". Ainakin näin väittää Matin meille lähettämä lehti Kantahämäläinen (3/78), Kanta-Hämeen Säästöpankin asiakaslehti. Eenokki kuului tasan 50 vuotta pankin isännistöön, ja tässä ystäväpiirissä on puhetta riittänyt, kaskua kerrottu. Veteraanit muistavat, miten joskus 1930-luvulla Ahvenistolla oli hiihtokilpailut virolaisine vieraineen. Kilvan lopuksi hämeenlinnalaiset puhuivat vakavalla naamalla, että nyt sitten lähdetään uimaan avantoon. Virolaiset säikähtivät kauheasti, ettei kai se kuulu asiaan. Niin joku hämeenlinnalainen sanoi, "jotta, tottakai sovitaan että esimerkiksi tuo vanha herra näyttää esimerkkiä". Tietysti esimerkiksi oli "sattumalta" valittu Rytkönen ...." -Tarina ei kerro, kuinka moni vieras seurasi Eenokkia avantoon, liekö oma väkikään sinne mennyt. Eläinlääkintäeversti Väinö Kaislasta mainittiin : "Kova mies valehtelemaan. Ja piti koska vain puheen latinaksi, jonka Rytkönen puolestaan heti käänsi suomeksi."

Ikämiehenä Isä-Eenokki innostui suorittamaan uimamaisterin seppeleen samoin kuin SK-upseerin tutkinnon. Enok lähetti hyvälle ystävälleen tohtori V.K. Trastille raportin valokuvan muodossa, jossa Eenokki istuu rantakivellä seppelpäisenä. "Rastaan" kuittaus tuli paluupostissa: "Veli hyvä, miltäs tuntuu istua terävän kiven nenässä?" (Muistaen ko. kuvan hyvin totean, että minullakin on ollut kiusaus kysyä samaa: Toim.)

Matti Eenokki on muististaan poiminut seuraavan tapahtuman jännittäviltä syksyn 1939 päiviltä:
"Olin Helsingissä Kauppakorkeassa. Pojille alkoi saapua YH-lappuja. Vahtimestari toi niitä harva se tunti, ja sitä mukaa luentosalit alkoivat harveta. - Kun vuoroni koitti, niin siitä vaan rivakasti Töölön kämpälle, tarpeellisimmat tavarat laukkuun ja kipin kapin asemalle: Kolminkertaiset ihmisjonot lipunostajia kiersi jo aseman ulkopuolitse Rautatientoria. Vapaaehtoinen evakuointi oli käynnissä.... Painelin kylmästi ohi jonottajien ratapihalla seisovan junan etäisimpään päähän. Löytyi seisomapaikka eteisvälikössä seisten toisella jalalla! Lippua ei kysytty. Kotona oli Isä Eenokki keuhkokuumeessa, kriisissä, kiniinin voimalla vielä hengissä. Pahin taisi jo olla ohi, mutta Eenokki oli vielä ihan heikkona petin pohjalla, kun nuorehko tohtori Ekholm tuli katsomaan. Virkkoi: "Jos Sinä Eenokki vielä tämänkin jälkeen meinaat ryhtyä avannossa uimaan, niin kukaan kunniallinen lääkäri ei Sinua ala troppaamaan!" Johon Eenokki palttinan kalpeana, käheästi kuiskaten: " Mutta, onhan niitä konitohtoreitakin!"

HENKILÖTIETOJA

MERKKIPÄIVIÄ

Liisa Rytkönen s. Koistinen

75 vuotta

27.8. 1979

Ahti Aarno Rytkönen

80  "

23.3. 1979

Irja Tellervo Pöyhönen s. Kaulio

80  "

27.4. 1979

Anni Lydia Rytkönen s. Lund

90  "

4.5. 1979

AVIOLIITTOJA

Mervi Aaltio ja Risto Pöntinen 24.6.1979 Savonlinnassa

Heikki Hannu Eenokki Rytkönen ja Kirsi Marja Kaarina Koskela Hattulan kirkossa 30.12.1978. Vihkimisen toimitti pastori Olli Valtonen

Tom Moring ja Kirsikka Siikala s. Rytkönen

PIENOKAISIA

Antti ja Raili Rytköselle tytär Liina Kukka Natalia 20.3.1979

Tom ja Kirsikka Moringille tytär Anna-Raisa Auroora 7.12.1978

 

Korjaus: Viime lehdessä Pekka ja Marjaana Pankakosken tyttären nimeen tuli kirjaimen virhe. Oikea nimi Salla Elisa. Anteeksi!

HALLITUKSEN ASIOITA

Yhdistyksen hallitus on alkuvuoden 1979 aikana kokoontunut kolme kertaa. Varaesimieheksi valittiin vuodeksi 1979 Erkki Hirvensalo. Sihteerin tehtäviä hoitaa edelleen Pertti Äyräpää, ja rahastonhoitajan Jaakko Äyräpää. Lehden toimituskunta on entinen, Kirsti Salminen, Antti Rasilo ja Taimi Kyyrö. Hallitus on kokouksissaan käsitellyt, yhdistyksen tavanomaisia juoksevia asioita. Lisäksi on ollut esillä mm. Helsingin Hietaniemen hautausmaalla olevien esivanhempien ja muiden vanhojen sukulaisten haudat, ja pohdittu olisiko niiden suhteen jotain toimenpiteitä harkittava. D.E.D. Europaeuksen haudan osalta on otettu yhteyttä Kalevalaseuraan. Yhdistyksen arkistoa ovat yhdistyksen jäsenet kartuttaneet asiapaperein, valokuvin jne. Materiaalin luovuttajista mainittakoon Aune Äyräpää, Pirkko Voipio, Ahti Rytkönen, Kaarina Dehls, Matti Rytkönen, Eeva ja Anna-Liisa Laine, Eeva Aaltio, Jaakko Äyräpää ym. Kaikille lähetyksistä kiitokset!

Kuka tietää, missä on yhdistykselle lahjoitettu A.J. Europaeuksen muotokuva? Se on 23 x 27 cm kokoinen, kehystetty. Sukusanomien numerossa 2/1964 mainitaan, että se on vanhuuttan tummunut, mutta sille antaa erityisen arvon takana oleva omakätinen omistus, jolla tohtori Europaeus on sen v. 1844 lahjoittanut äidilleen kappalaisen leskelle Maria Kristina Steenille (kuollut 1848). - Joku meistä on sen varmastikin hyvin tallettanut, emme vain tiedä kuka. Tieto säilytyspaikasta pyydetään lähettämään yhdistyksen hallitukselle.

Haapaveden kokouksen valokuvia toivotaan saatavan arkistoon. Samalla muistutetaan, että Pentti Voipio tarjoutui auttamaan ja ohjaamaan sukututkimuksesta kiinnostuneita selvitettäessä suvun alkuperää ja mm. Ä räpää-nimen historiaa. Tarjous on edelleen voimassa. Käyttäkää ainutlaatuista tilaisuutta hyväksenne!

Jäsenmaksun maksamista varten lähetetään pankkisiirtolomakkeet. Maksun voi myös suorittaa yhdistyksen postisiirtotilille , jonka numero on 754 93-2. Toivottavasti maksatte viipymättä.

SUKUSANOMIEN jakelusta on olemassa jo alkuvuosilta peräisin oleva päätös. Sen mukaan kuhunkin perheeseen lähetetään yksi lehti, ei jokaiselle perheenjänsenelle erillistä. Mikäli useampia lehtiä halutaan, voidaan niitä korvausta vastaan pyynnöstä toimittaa, tietysti omakustannushintaan. - Lehti tulee tätä nykyä maksamaan n. 5mk /kpl, ynnä postimaksu. Ilmoitus mahdollisista lisänumeroiden tilauksesta tulisi toimittaa hyvissä ajoin ennen loppuvuoden lehden ilmestymistä, toimittanee sen sitten kuka hyvänsä. Kustannustason nousu lähinnä aiheuttaa sen, että hallitus ei katso voivansa olla alkuperäistä päätöstä anteliaampi. - Ja Sukusanomia varten toimittakaa uutiset suvun tapahtumista lehdelle. Nytkin puuttuu varmasti paljon sellaista, mikä koko suvun olisi hauska tietää; sillä tavalla kaikki tulee tavallaan "aikakirjoihin" merkityksi tulevien sukupolvien varalle. Osoitteet ovat entiset.

Vielä palauttamatta olevat sukuluettelolomakkeet toivotaan saatavan ensi tilassa täytettyinä asianmukaisilla tiedoilla. Lähetetään Taimi Kyyrölle.

VUOSIKOKOUS pidetään 29.9.1979 Helsingissä, syyskuun viimeisenä lauantaina siis. Paikka on tällä kertaa Yrittäjänaisten kokoushuoneisto Fredrikinkatu 34 B. Aloitamme kokouksen klo 14,00.

Ohjelmaideoita otetaan kiitollisina vastaan. Ja muisteluksia menneistä, niin kaukaisista asioista kuin hiljattainkin tapahtuneista jokaisen on vaivaton mukanaan kuljettaa. Kyllä niitä siellä kaikki hartaasti kuuntelemme. - Piano on käytettävissä. - Autoilijoille Kampin torin parkkipaikka lähellä, ja lauantai-iltapäivällä voi odottaa siellä olevan tilaakin. Lastenvaunut mahtuvat hyvin "sisätiloihin". Vuosikokoukseen lähetämme vielä erillisen kutsun.

Kaikille toivotetaan hyvää, kaunista kesää: Sukusanomat on erittäin kiitollinen avustajille siitä, että lehti tälläkin kertaa saatiin aikaan.


Lomaevääksi itse kullekin seuraa

OPETTAVAINEN TARINA
mahtavasta mandariinista Kiinan maassa ja hänen häilyvästä puolisostaan

Maassa KIINAN elää mandariini
mahtava KA RA HII RI
On hällä pulska puoliso
tukeva TUU LI VII RI .

Rakkaudessa ja rauhassa
näin elää pariskunta,
on onnellista olonsa
ja elämä kuin unta.

Mutt'paratiisin keskellä
kavala käärme väijyy.
Se kuuntelee ja kurkistaa,
se poppamies on häijy.
Se kauvan on jo katsellut
kaunoista tummatukkaa,
ja viekkaasti se lähestyy
nyt paratiisin kukkaa.

Se tahtoo mandariinilta
ilon ja onnen viedä.
Ei KA RA HII RI kavalan
aikeista mitään tiedä.
Nyt käsivarsin vankoin
se saaliinsa syliin sulkee
Kas' Valpas valokuvaaja
samalla ohi kulkee.

Viis' sekuntia myöhemmin
saa kuvan mandariini,
ja seuraavassa hetkessä
on poppamies jo kiinni.

Sitten yks' silmänräpäys
on maassa liitupiiri,
mies tutkittu ja tuomittu
on: oitis harakiiri!

Mutt' tarkoitus tän tarinan
ja sisältö on syvä:
vartioimatta vaimoaan
ei jättää ole hyvä.

Vaikk' kuin ois varma kullastaan
niin mistäpä sen tiesi,
milloin ja missä väijyä
voi häijy poppamiesi!

Kirjoitti ja kuvitti I SÄ II
Hämeenlinna
Rytkösien huvila
"Pihlajamäki"
n. v. 1930



Alkuun

© A.J.Europaeuksen jälkeläisten yhdistys r.y.