Etusivu
Sukusanomat
Kuvagalleria
Säännöt
Yhteystiedot
Palaute
A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys r.y.


A.J. Europaeuksen jälkeläisten sukusanomat

A.J. Europaeuksen jälkeläisten sukusanomat
1976 Kesäkuu No 1 (53)

Taimi Kyyrö:
ARON JOHAN RYTKÖSEN TILIVIHKO v. 1869

Vuoden 1868 kesäkuun 10 päivänä Kuopion tuomiokirkossa papiksi vihitty Aron Johan Rytkönen, Juvalla kyläsepän ammattia harjoittaneen Johan Rytkösen poika, määrättiin ensimmäiseen virkapaikkaansa Liperin seurakuntaan rovasti Anders Josef Europaeuksen apulaiseksi. Sukusanomien joulukuun 1954 numeroissa (kaksoisnumerona ilmestyneet. numerot) 4 j a 5 Toivo Valtavuo on lähinnä äitinsä Teklan muistelmien perusteella kertoillut Liperin pappilan sen aikuisista tapahtumista, varsinkin niistä, jotka liittyvät nuoren Aronin ja ennen pitkää hänen puolisokseen lupautuneen pappilan tyttären Natalia Wilhelmiinan yhteisen elämäntaipaleen alkuvaiheisiin. Vuosi sitten Sippolan Repäsevästä tallennettujen kirjeiden ym. joukossa on Aronin tilivihko, jonka hän on nähtävästi tavallista saarnojensa konseptipaperia käyttäen huolellisesti ompelemalla itse kokoon pannut. Vihkon kanteen on selkeällä käsialalla kirjoitettu: Inkomster och Utgifter under Aret 1869. A.J. Rytkönen 1869. Muilta vuosilta ei vastaavanlaista ole löytynyt, vaikkakin tuntuu siltä, että tämä tallessa säilynyt ei ole ollut ainoa lajissaan. Merkinnät on tehty ruotsinkielellä. Tilivihkon sivut Aron on itse viivoituksin jakanut tarpeellisiin sarakkeisiin, jotka ovat päiväyksiä, asiaselitystä ja rahamäärien (Mk, Pn) merkitsemistä varten.

Aaron Johan Rytkösen tilivihon kansi v. 1869
Aaron Johan Rytkösen tilivihko v.1869

Aron Johan oli saanut tottua tarkkaan taloudenpitoon jo kouluaikanaan. Yliopistossa opiskelun aikana hän joutui rahoittamaan elantonsa ainakin osittain velkaa tehden (Sukusanomien n:o 2/1953), takaajia haeskellen. Viran myötä alkoi palkkakin juosta. Valitettavasti tilikirjasta ei käy selville, miten suuri varsinainen rahapalkka kuukausittain oli, mutta kaiketi joitakin normeja noudatettiin. Tammikuussa 1869 tulopuolelle on merkitty tohtori Europaeukselta saaduksi 200 Mk, helmikuussa 56 Mk ja huhtikuussa 100 Mk. Suorittamistaan määrätynlaisista virkatoimituksista apupappi sai itse kantaa maksut. Siten kirja kertoo lasten kastumisista, sairaskäynneistä, kuulutuksiin panoista ja papintodistusten (virkatodistusten) kirjoituksista, joskus vihkimisistäkin. Kuukausittain näistä Liperissä oloaikoina kertyy noin 10 Mk. - Luontaisetuna palkkaukseen nähtävästi liittyi täysihoito, johon sisältyi asunto pappilan piharakennuksessa, ruoka, puhtaus ym. jokapäiväisen elämän tarpeet ja palvelukset.

Menojen puolella näyttelevät alkuvuodesta 1869 huomattavaa osaa lainojen takaisin maksamiset. Sitten tulevat pikku ostokset. Rahaa kuluu matkoihin, kynänterien, postipaperin, postimaksujen, kirjojen ja muun sen tapaisen hankintaan. Kerran on kirjoituspöydälle hankittu rasia musteen kuivattamiseksi tarvittavaa hiekkaa varten. - Aron näyttää olevan myös tupakkamies, ei mitenkään "ketjupolttaja", mutta sikarilaatikko tai savukepakkaus silloin tällöin on mennyt. Ja tietysti vaatepuolikin tarvitsee kohentamista. Milloin on ollut kysymyksessä kenkien korjaus, milloin taas jonkun uuden vaatekappaleen hankinta. - Äidilleen Wilhelmiina Poppiukselle Aron ostaa lääkkeitä: kiniiniä ja Hoffmanin tippoja. Joskus pieni pullo viiniäkin on ollut paikallaan. Aronin äidin sisaren "Moster Marian" löydämme myös tilikirjan menopuolen sivuilta. Ja onhan nuoren herrasmiehen pidettävä henkilökohtaisesta hygieniastaan huoli. Tarvitaan kampaa, hammasharjaa ja -pulveria, joskus Eau de Colognea. Kerran Aron käy pappilan tyttärien Natalian ja Noran kanssa Joensuussa konsertissa, ja kulut kaikkineen ovat olleet n. 10 Mk. Tämä on ollut huomattava menoerä, koska yleensä sekalaiskulut ovat olleet n. 30 Mk - 50 Mk kuukausittain.

Helmikuussa Aron on huutokaupasta ostanut keinutuolin, jonka hinta oli 2 Mk 75 Pn. Tämä on eräs merkki uuden vaiheen alkamisesta Aronin elämässä. On tullut oman kodin perustamisen aika. Liperin pappilassa asia ei enää olekaan salaisuus, ja tietäväthän sen lähimpien omaisten lisäksi sukulaiset, ystävät ja tuttavatkin. Tarkastellessa kirjeitä, joita Aron on vuoden 1868 aikana lähettänyt, löytyy niistä lokakuun 15 päivänä äidille, Wilhelmiina Poppiukselle osoitettu, tosin vain osittain ehjänä säilynyt kirje, jossa päällimmäisenä on merkintä: "SALAISUUS". Tätä seuraava teksti (suomennettuna) on näin kuuluvaa: "On torstai-ilta ja minä tulen päärakennuksesta Nataliani luota, ja sanon todella "Nataliani", sillä 13 päivästä tätä kuuta, siis toissa päivästä lähtien me olemme kihloissa. Ja niin on Jumala kuljettanut, tähän hän on kohtaloni jouduttanut. Aavistelin jo lähtiessäni, että minun tuloni Liperiin oli kohtalon johdatusta. - - - - - Äidin pitäisi pian tulla toteamaan; että minä en olisi voinut tehdä parempaa valintaa. - - - - - Paitsi että hän on ulkonaiselta olemukseltaan komein Europaeuksen tyttäristä, on hänet; sydämensä niin lempeä, nöyrä ja hiljainen, että en pysty häntä tarpeeksi ylistämään. Kyllä uskoisin äidin olevan tulevaan miniäänsä tyytyväinen. On niin ihmeellistä, että hän jo kesällä oli kiinnostunut äidin tänne tulosta. Toissa päivänä hän sanoi: "Olen niin monta kertaa ikävöinyt saada tavata äitisi."  - - - 17 päivänä joulukuuta 1868 Aron on kirjoittanut äidilleen, joka vielä elelee Juvan kappalaisen puustellissa, Kuttulassa, jäätyään leskeksi Juvan kappalaisen Abraham Poppiuksen kuoltua. Aron kutsuu äitiään tulemaan Liperiin, "jos ei enää jouluksi ehdi niin ainakin loppiaiseksi (den ryska Julen)". - Mutta huoliakin on: olisi jo aika selviytyä rovastin apulaisen toimesta eteenpäin virvauralla. Kuulema Polvijärvellä toivottaisiin saatavan hänet seurakunnan palvelukseen, mutta "saa nähdä, mitä Piispa siitä sanoo". - Muutenkin Aron on jo tuuminut asioita pitemmälle. "Olen miettinyt, kuinka yksityiskohtia järjesteltäisiin. Olen uneksinut itsestäni ja maallisesta onnestani ja todennut: Minun Nataliani ja Äiti ja minä, se sopisi niin mukavasti yhteen. - Keisaripari salin seinältä voisi matkustaa Polvijärvelle juhlistamaan Polvijärven Pappilansalia. - Ehkä uskollinen palvelija Maikkikin haluaisi tulla Mamman kanssa sinne, jos paranee. Setä Europaeus on luvannut jo Natalialle kukon, kanan, kissan ja varsan." - - -

Maaliskuun 19 päivänä Aron kertoo kirjeessään äidilleen seuraavaa: "Olen näinä päivinä mietiskellyt sekä Polvijärveä että Kuhmoniemeä. En tiedä mikä olisi parasta. Saanee kaikki riippua konsistoriumista. - - - Huonekalut olisi ehkä parasta lähettää Liperiin, niin olemme Natalian ja setä Europaeuksen kanssa tuumanneet. Nehän voi sitten siirtää minne tahansa. Mamman muutosta en osaa sanoa mitään niin kauan kun on epäselvää, minnekä menemme. - - - "

Tilinpidolliset merkinnät osoittavat, että loppujen lopuksi kaukainen Kuhmoniemen erämaapitäjä (nykyinen Kuhmo) tuli nuorten ensimmäiseksi kotipaikkakunnaksi. Huhtikuussa Aron suorittaa jälleen käyntejä huutokaupoissa ja tavaraa karttuu: kärrit, kirjoituspöytä, hella ja satula, yhteensä 78 Mk. Satulan hankinta ihmetyttänee, mutta ostos oli välttämättömyys. Kunnon ajoteitä ei niinä aikoina Kuhmon syrjäkylille vielä ollut. Pappi sai ratsain suorittaa virkamatkansa. Tämän kirjoittaja muistaa mummonsa Natalian kertoneen, että seuratessaan miestään pitäjän kaukaisimmille kolkille, esimerkiksi Lentiiraan, ainakin osa matkasta oli tehtävä hevosen selässä, koska muuta mahdollisuutta - lukuunottamatta "apostolin kyytiä" - matkan tekoon ei ollut.

Huhtikuussa 1869 on kuormallinen tavaraa lähetetty Liperistä Kuhmoon, ja ajomiehelle on maksettu 47 Mk. Juvalta on saapunut Maikki Liperiin ja hänkin näkyy menoerinä tilikirjan sivuilla. - Kesäkuussa sulhasmiehellä on ollut asiaa kultasepälle. Ostoksen hinta on ollut 18 Mk 90 Pn, mitä siihen sitten lienee sisältynytkään, todennäköisesti ainakin vihkisormus. Lisäksi Aron on hankkinut paljon muutakin sekalaista tarpeellista tavaraa, kuten hansikkaat, kengänkiilloketta, kaulahuivia, lisäksi hän on ostanut punssia, viiniä, appelsiineja jne. Kirkkoa on vihkiäisiä varten siistitty, koska kirkonpesijätkin näkyvät "palkkalistalla", lisäksi myös juomarahat palveluskunnalle heidän antamansa avun tunnustukseksi. Häät pidettiin 16 päivänä kesäkuuta, siis vähän ennen juhannusta. muutamia päiviä myöhemmin nuori aviopari lähti matkustamaan Kuhmoniemelle. Myös tavarakuorma on ollut kuljetettavana. Miten lienee ollut niiden appiukon lupaamien eläimien laita. Varsa lienee ehtinyt jo kasvaa hevoseksi saakka, ainakaan hevosen ostosta ei ole mainintaa. Sen sijaan kärrithän näkyvät jo aikaisemmin tilikirjassa, ja kesäkuun puolella näkyy olevan menopuolella hevosenkengät. Todennäköisesti matka suoritettiin Aronin ollessa oman hevosen ohjaksissa. - Kiekuiko se luvattu kukko tavarakuorman harjalla, siitä eivät "aikakirjat" anna vihjettäkään. Kaikkiaan muuttokustannukset ovia olleet 66 Mk. Ajomies sai lisäksi juomarahaa 50 Pn.

Aaron Johan Rytkösen ja Natalia Wilhelmin Europaeuksen hääkutsu v.1869

Heinäkuussa tilivihkon aukeaman tulojen puolella ensimmäisenä merkintänä on 'Kuhmosta pois muuttavan varapastori Johan Johanssonin maksama palkka 300 Mk. Jäljelle jää saatavaksi vieri 400 Mk. Valitettavasti tilikirjasta ei käy selville, mitä aikaväliä palkanmaksu koskee. Elokuussa Aron nostaa palkastaan 200 Mk, lokakuussa 300 Mk ja marraskuussa 140 Mk. - Natalia ei hänkään ole vallan tyhjin taskuin kotoaan lähtenyt. Toukokuussa hän on yhteiseen kassaan luovuttanut 245 Mk. - Virkatoimituksista karttuu nyt palkkioita noin 30 Mk kuukaudessa. Elämisen kustannukset ovat kuitenkin kokonaan toista luokkaa, kuin mitä ne olivat Liperin pappilan aikoina. Heinäkuussa hankitaan ensimmäiseksi oma lehmä, talousastioita ja huonekaluja, yhteensä n. 300 Mk. Sitten tulevat ruokatavarahankinnat. Kaikessa on lähdettävä aivan tyhjästä. Pappilan viljelykset ovat nähtävästi arentimiehen hallussa. Oman talouden kunnostus vaatii kuitenkin milloin apumiestä veneen korjaamiseen -- sellainenkin on täytynyt hankkia -- milloin tyttöstä taloustoimissa auttelemaan, milloin taasen on arentimieheltä saatava apua. Tilivihkon sivuilla näkyy uusia nimiä: Ropos Matti (=Matti Roponen), Tervasalmen mies, arendaattori, seppä, Sigrid ja jo aikaisemmin mainittu uskollinen palvelija Maikki, joka siis on Juvalta siirtynyt tänne. Toinen lehmä ostetaan. Joulu lähenee nopeasti. Talveksi on varattava marjoja. Kauppias E. Jurvelin on toimittanut siirappia, lipeäkalaa, riisiryyniä, talia, voita, rusinoita, viikunoita, soodaa jne. Tarjottavaa täytyy varata paitsi omalle pienelle perheelle myös vierasvaraksi, vaikkakaan Liperin pappilan kaltainen vilkas seuraelämän keskuspaikkana toimiminen ei olekaan kysymyksessä. Nuori perhe pystyy kuitenkin panemaan "suun säkkiä myöten", koska Aronin opiskeluvelkoja kaikesta huolimatta samana vuonna kyetään lyhentämään.

Mikä sitten mahtaa olla vuoden tilinpäätösloppujen lopuksi. Varsinaista tasetta ei ole laadittu, joten selkeätä käsitystä ei tuloksesta saa. Asiaa hankaloittaa lisäksi se, että pappien virkavuosi alkaa toukokuun ensimmäisenä päivänä ja päättyy seuraavan vuoden huhtikuun viimeisenä. Tilivihkon merkinnät ovat tästä poikkeavasti kalenterivuoden 1869 ajalta. Aron näyttää tilivihkon viimeiselle sivulle pyrkineen laatimaan jonkinlaisen yhteenvedon tänä aikana käytettävissään olleista rahoista. Tästä kokonaissummasta, joka on 2328 Mk 35 Pn, hän on vähentänyt 514 Mk 50 Pn. Näyttää, että tämä summa on muodostunut niistä rahoista, jotka Natalia on tuonut pesään, sekä eräistä muista eri henkilöiltä saaduista pikkueristä. Jäännös 1813 Mk 85 Pn olisi siis tämän mukaan Aronin vuoden aikana rahana ansaitsema palkkatulo. Tähän summaan Aron on sitten lisännyt 1120 Mk 52 Pn, joka saattanee olla summa, jonka Aron vielä laskee olevansa saamassa rahatuloina kirkollisen virkavuoden jäljellä olevalta ajalta tammi-huhtikuu 1870. Samalla sivulla vieressä on laskelma veloista, jotka Aronin on maksettava 1/5-1869 - 30/4-1870 välisenä aikana. Niiden yhteissumma on 1091 Mk, josta touko-joulukuun aikana 1869 on maksettu 737 Mk, ja tammi-huhtikuulle 1870 jäisi siis 354 Mk. Näyttäisi siis silti, että vaikeuksista huolimatta elämiseenkin sentään vielä rahaa jäisi.

Lainojen maksuista suurin osa menee Joensuun Yhdyspankille - 300 Mk - ja eräälle Porvoossa olevalle avustuskassalle 168 Mk. Viimeksi mainittu saattanee olla kirkollisvirkakunnan muodostama leski- ja  orpokassa, joka on antanut lainaa opintoja varten. Mistään ei käy selville lainojen kokonaismäärät, kuinka paljon niitä mahdollisesti vielä oli jäljellä. Esim. lokakuussa 1869 Aron on lähettänyt Yhdyspankille 212 Mk, joten vuodelle 1870 merkitty erä saattaa olla vain vuotuinen koron suoritus j a sovittu lyhennys. Joka tapauksessa velkaisena on liikkeelle lähdetty. Se ei kuitenkaan ole ollut esteenä onnellista kotia luotaessa. Vielä lähes kolmen vuosikymmenen jälkeen Wilhelmiinan päivänä Sippolassa 26.5.1895 Aron tervehtää rakasta elämäntoveriaan mm. seuraavin säkein:

Muistatkos muori,
Kun olit nuori,
Ens' onnen aikoja ihaeltiin;
Kun ensi kerran
Vähäsen verran
Miinan päiviä pidettihin.

Pohjoses' oltiin
Kuhmossa kuultiin,
Linnun lauluja kuunneltihin
Kahvia juotiin,
Leikkii lyötiin
Puistossa ihanassa istuttihin.

Oliko murheita?
Sitä en muista;
Toivossa ainakin iloittihin;
Meitä oli kaksi
Samoin Miinoja myöski;
Hiljaista elämätä elettihin.


POIMINTOJA

Matti Äyräpään palkinto, Suomen arvostetuin ja tavoitelluin, väliin suorastaan Nobel-palkinnon arvoiseksi mainittu, oli tänä vuonna myönnetty professori Erkki Klemolalle. - Suomen Kuvalehden numerossa 1/1976 on palkinnon saajan antama haastattelu. Professori Klemola tekee siinä selkoa tutkimustyöstään ja sen ydinkysymyksistä .

Rytkösen kirjakauppa - eräs Hämeenlinnan vanhimmista liikkeistä on maaliskuun alussa (5.3.1976) vaihtanut omistajaa. Enok Rytkösen v. 1900 Hämeenlinnaan perustaman liikeyrityksen, joka Enokin kuoltua v. 1960 on toiminut kirjakauppauransa v. 1937 aloittaneen Matti Rytkösen, Enokin nuorimman pojan johtamana ja jo pitkään hänen omistamanaankin, osti Kirjalahti Oy (Jaakko Karisto, Onni-Sakari Karisto ja Leo Räihä, kaikki hämeenlinnalaisia). Liike jatkaa toistaiseksi toimintaansa Rytkösen kirjakaupan nimellä. Yllä olevat. tiedot on saatu 5.3.1976 ilmestyneessä Hämeen Sanomissa olleista uutisista.

Samassa yhteydessä lehdessä viitataan myös Enok Rytkösen monitahoiseen toimintaan ja harrastuksiin, joihin hän raskaasta työtaakastaan huolimatta ehti osallistua. Valokuvausharrastuksen tuloksena on mm. Hämeenlinnan museoon luovutettu valokuvakokoelma, joka varsinkin Hämeenlinnan vanhojen näkymien kannalta oli ainutlaatuinen. Arkistointi tuottaa tosin museolle ongelmia eikä ihmekään. Työvoimaa ei hetkessä irroiteta yli 10 000 valokuvan asianmukaiseen käsittelyyn.

Ylioppilastutkinnon on tänä keväänä suorittanut Aino Kaarina Hirvensalo.

Päijät-Häme (ent. Päijäthämäläinen), Lahdessa ilmestyvä kotiseutulehti, kertoo maaliskuun 24 päivänä 1976 ilmestyneessä numerossaan (N:o 12/1976) Vääksyn yhteiskoulun vaiheista koulun viettäessä 50-vuotisjuhlaansa. Perustamisvaiheessa on silloisella Asikkalan kunnanlääkärillä Heikki Rytkösellä ollut huomattava osuus. Koulun aikaansaamiseksi perustettu kannatusyhdistys valitsi hänet johtokuntansa ensimmäiseksi puheenjohtajaksi, ja tätä luottamustehtävää Heikki Rytkönen hoiti kuolemaan saakka 2.4.1933, siis seitsemän vuotta. Lehdessä kerrotaan, että Heikki Rytköstä, joka oli innostunut ja innostava aatteen mies, voidaan pitää Vääksyn koulun henkisenä isänä, jolla siitä huolimatta, että oli kunnan ainoa lääkäri ja tarpeen tullen myös hammaslääkäri, riitti harrastusta ja taitoa myös koulun asioiden hoitoon. - - -

Me sukulaiset muistanemme, että Heikki oli Sippolan rovastina kuolleen Aron Johan Rytkösen ja hänen puolisonsa Natalia Wilhelmiinan (s. Europaeus) järjestyksessä seitsemäs lapsi.

Riitta Smeds on voittanut Valtion nuorisotallettajien palkinnon (II palkinto) määrältään 20 000 mk. (Kateeksi käy! Latojan huom.)

Antti (Ahdin poika) Rytkönen on toimittanut Kuopion pitäjän kirjan, joka on painettu Kuopiossa 1975. Julkistamistilaisuus oli 17.5.1976. Teos kuuluu JYY: n kotiseutusarjaan ja on sarjan tähänastisista teoksista laajin, 898 sivua. Kysymyksessä on kokoomateos, jossa on 34 artikkelia 31:ltä kirjoittajalta. Laajimman artikkelin - yhdistyselämää käsittelevän - on kirjoittanut Antti R.

Turun Yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitoksen tiedustelu Turun Yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitokselta lähetettiin jo viime vuoden puolella sukuyhdistyksellemme tiedustelu, joka on tarkoitettu sukuyhdiksien toimintaa koskevaksi kansatieteellisen tutkimuksen aineistoksi. Tiedustelu käsitti kaikkiaan 29 kysymystä, ja ne käsittelivät sukuyhdistyksen toimintamuotoja, kuten yhdistyksen hallintoa, mahdollisia perinteitä, kokouksien ohjelmien kokoonpanoa ym. - Lähettämistämme vastauksista ja selvityksistä ko. laitos on esittänyt yhdistykselle kiitokset.

Oikaisu: Europaeus-suku vaikutti 140 vuotta Parikkalassa., ei Liperissä, kuten lehdessä 2/75 virheellisesti mainittiin.


Yhdistyksen hallituksen kuulumisia

Kokouksessaan 19.1.1976 yhdistyksen hallitus valitsi varaesimieheksi edelleen Erkki Hirvensalon.

Yhdistyksen monivuotisen sihteerin Kirsti Salmisen pyydettyä vapautusta tästä tehtävästä hänelle myönnettiin ero ja kiittäen todettiin hänen tunnollisesti ja tarmokkaasti hoitaneen sihteerin tehtäviä aikana, jolloin sihteerin toiminta oli. työlästä. Sisältyihän siihen esim. A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistyksen laajan arkiston siirtäminen Valtionarkiston säilytettäväksi ja yhdistyksen 25-vuotisjuhlakokous Haikon kartanossa kaikkine järjestelyineen. Kirsti Salminen ilmoitti, että yhdistyksen valokuvakokoelma ym. asiapaperit voivat olla hänen kodissaan tallennettuina edelleen ja sieltä yhdistyksen jäsenten nähtävikseen saatavissa.

Yhdistyksen sihteerin tehtäviä hoitaa nyt lääketieteen kandidaatti Eero Hirvensalo. Posti voidaan osoittaa yhdistyksen esimiehelle.

Karin Äyräpää esitti hallitukselle eronpyyntönsä rahastonhoitajan tehtävistä tilikauden 1976 alusta lähtien. Ero myönnettiin ja samalla esitettiin hallituksen kiitokset Karinille niistä 14 vuodesta, joiden ajan hän on luottamustehtävänsä suurella tunnollisuudella hoitanut. - Yhdistyksen rahastonhoitajana toimii tilikauden 1976 alusta lähtien Jaakko Äyräpää.

Sukusanomien toimituskunta päätettiin toistaiseksi jättää ennalleen, siitä huolimatta, että toimituskunnan puolesta esitettiin ajatus, estä olisi hedelmällistä saada uusia henkilöitä "remmiin", jotta Sukusanomista ei muodostuisi yksipuolinen, itseään toistava "laitos". - Toimituskuntaan kuuluvat siis Kirsti Salminen, Antti Rasilo ja Taimi Kyyrö. Lähetykset lehteä varten viimeksi mainitulle.

Yhdistyksen hallitus asetti työryhmän selvittämään ja tekemään ehdotuksen A.J. Europaeuksen jälkeläisten sukutaulun aikaansaamiseksi sellaiseen muotoon, että se, ynnä liitteeksi laadittava henkilökortisto voitaisiin toimittaa jäsenille, joiden sitten olisi mahdollista vaivattomasti löytää oma ja jokaisen muunkin suvun jäsenen paikka jo laajaksi haarautuneessa sukupuussa. Työryhmään nimettiin Jorma Rytkönen, Ville-Pekka Kyyrö ja Taimi Kyyrö.

Sukuhistorian kannalta mielenkiintoisten paikkojen selvittäminen tai "luettelointi" oli myös esillä. Tällä voidaan katsoa olevan merkitystä esim. sikäli, että lomamatkoilla tai muuten Suomea kiertäessä olisi mahdollista itse kunkin tehdä käyntejä sellaisille paikoille, jotka suvun jäseniä saattavat kiinnostaa, mutta joille ilman muuta matkaillessaan ei osu.

Ja sitten vielä:
Hallitus toivoo, että jokainen A.J. Europaeuksen jälkeläinen pitäisi mielessään, että yhdistyksen sääntöjen mukaan hän, hänen aviopuolisonsa ja lapsensa voivat liittyä yhdistyksen jäseniksi. Liittymisestä voi ilmoittaa hallitukselle. Varttuneempi polvi, joka erittäin runsaasti onkin mukana, tiedottakaa te tämä nousevalle nuorisollenne.


HENKILÖTIETOJA

29.2.1976

Kaisa Rytkönen Lahdessa täytti 60 vuotta.

1.5.1976

Marja--Maija Natalia Ouni s. Rytkönen Karakalliossa Espoossa täytti 70 vuotta.

5.6.1976

Christina Lalander ja Göran Forsberg vihitään avioliittoon Tukholmassa.

17.8.1974

Magnus Lalander ja Lainet Bragaia vihitty avioliittoon.

24.4.1976

Magnus ja Lainet Lalanderille syntynyt poika; nimestä ei vielä ole tietoa.

25.11.1974

Jaakko ja Marja Lehtoselle syntyi poika, joka on saanut nimet Aleksi. Heikki Samuel.

30.10.1975

syntyneen Dan-Erik ja Katariina (s. Lehtonen) Ohlssonin tyttären nimet ovat Karin Elina.

26.1.1976

syntyi Antti (Ahdin poika) ja Raili Rytköselle poika, joka sai nimekseen Iiro Aaron Wäinämö.

Oikaisu: Sukusanomissa n:o 2/75 oli Katariina Ohlsson virheellisesti liitetty Lalanderin perheeseen, hänhän on omaa sukua Lehtonen.


Toimituskunnan mietteitä

Kerrotaan, että Enok Rytkönen kerran pahalla tuiskusäällä kulki Hämeenlinnan illan myöhäisinä hetkinä hiljaisiksi käyneitä katuja. Takinkaulus oli pystyssä suojaamassa kasvoja vastaan pyryttävältä lumelta. Seurauksena oli törmäys vstaan tulijaan, joka kiukkuisesti ärähtää: "Piru". Enok kohottaa hattuaan kohteliaasti vastaten samalla: "Rytkönen". - Esittely oli suoritettu.

Ja toinen tarina.
Elettiin kieltolain aikoja. Heikki Rytkösen, Vääksyn tohtorin luokse saapui talonisäntä kertomaan huoliaan. Olisi välttämättä saatava pullollinen "kirkasta" lääkkeeksi, sian porsaat siellä kotona navetan nurkassa pyrkivät ehtimiseen sairastelemaan, eivätkä kotikonstit oikein tepsi. Kyllähän Heikki yskän ymmärsi. Hän kirjoitti reseptin, latinankielisen, vieläpä runomitassa. Määräyksessä oli, että pulloon oli pantava 999 ml vettä, lisäksi piristeeksi pisara "miestä väkevämpää" . - Ei liene tiedossa, miten porsaiden kävi, mutta tohtorin virkatalon ohi ajaessaan samainen isäntä taisi sen jälkeen ajaa karauttaa hyvää vauhtia taloon päin perin vilkaisematta. - No, aikanaan asia painui unhoon.

Edellä olevat kaskut tulivat mieleen, kun toimituskunta lehden sisältöä kokoellessaan mietiskeli, mitä mahdettaisiin tulevaisuuden varalle löytää. Antti ehdotti uuden palstan perustamista, jossa yllä mainitun kaltainen aines saisi paikkansa. Kirsti ja Taimi, kannattivat ehdotusta. Mikä palstalle nimeksi? Euronauru olisi tuntunut muuten mukavalta, mutta kun jo ovat olemassa Euroviisut ja Eurovisio ynnä muut Euro-alkuiset termit, niin saattaisi tuntua liian kuluneelta. "Äyränauru" ei ehkä sekään kaikkia miellyttäisi. Mutta nimi "lapselle" aikanaan löytynee, kunhan vain saisimme teidät, hyvät sukulaiset, puuhaan mukaan. Kertokaa siis lehdelle mitä muistatte ja tiedätte menneistä, kaskuja tai pakinoita, tapahtumia, olkoot sitten suorasanaista tai runomitassa. Ja tapahtuuhan koko ajan jotain uutta, joka käy palstalle painettavaksi. Muistakaa samalla tiedottaa henkilö ym. uutiset, jotta saisimme lehden "sukuhistorian" osalta pysymään ajan tasalla.


Kalle Rytkönen:
POMPEN HAAMU

Kas Lammin pellolla multa ja Kilon kiivahat veet
Ja tuores tuoksuva "kulta" ja hevoshaan harjanteet
Ne peittää Pomppea pientä, sen päätä ja ajuja
Ja haudalla kasvaa sientä ja pieniä pajuja.

Ja Antti metsähän astuu ja Halli se haukkuu: "hau"
Ja suossa saappahat kastuu ja pyssy jo paukkua: "pau",
Mut turha on Hallin haukku ja ahkera Antin työ:
On tyhjänä jahtilaukku, kun illasta joutuu yö.

Mut uusi kun alkaa aamu ja pyssy kun paukahtaa.
Niin silloinpa Pompen haamu hevoshaassa haukahtaa.
Kas: heiluu kippurahäntä, ja pystyy nousee pää.
Käy kiel' kuni kirnun mäntä., näin Pomppe nyt äännähtää.

Oi armias Antti-Jussi, mun entinen ystäväin!
Miks tyhjänä on sun pussi, miks astelet allapäin?
Ei auta haukkuna Hallin, ei lintuja puutu, ei.
On maailma mullin mallin, mikä metsäonnesi vei?

Ja kyllähän halli haukkuu, ei säästele sääriä.
Sun pyssys paukkuu ja paukkuu mutta linnut on vääriä!
Ah, muistathan, Antti-veli, miten ennen me taisteltiin?
Niin kauvan kuin Pomppe eli toki lintua maisteltiin.

Oli raskas kyllä mun turkki, hyvä siinä ei hyöriä.
Olin kyllä kuin sylttipurkki, niin paksu ja pyöreä.
Mutt' ei meillä ollut hätää: mua Antti sä auttelit
Ja vanhaa ystävätä puun juurelle pyllitit.

Vaan horjuipa hongan juuri kun pääsin mä haukkumaan.
Oli palkkasi suuren suuri: putos puujänis oksaltaan.
Mut muu jänis metsässä milloin jo vastahan sattui niin
Kuin yhtenä miehenä silloin me lähdimme lipettiin.

Jos joskus lammaskarjaan me yhtenä eksyttiin
Mua tartuit Antti sä harjaan j a pitelit korvista kiin
Ja vaikka mun luontoni veti, halu poltteli porsaihin
Niin pois kun huutelit, heti minä kuulin ja tottelin.

Vaan Justeenin Tantin mailla kun kissan mä ennätin
Sitä oikein ystävän lailla ylös puuhun mä lennätin.
Vaan Tanttipa tuosta suuttui ja seiväs kourassa huus
Niin että hahmonsa muuttui: Huut' Pomppe korjaa luus'

Vaan yhtenä taas me kaksi kun pötkimme pakohon
Kävi aita ahtahaksi, minä jäin sen rakohon.
Tämä maailma on niin paha, ystävyyttä ei ymmärrä.
Taas maistaa selkä ja maha sai Tantin seivästä.

Niin, ystävät aina me oltiin, kuin kumppanit kuljettiin,
Kun metsästä kotiin tultiin, niin saalihit nyljettiin.
Minä ensin maksoja maistin, munaskuita ja mahoja.
Sai Heikki puujänispaistin, sinä taskuhus rahoja.

Nyt on turha sun ympäri maita ja lampia hääriä,
jotta märkä on pää ja paita, syö uupumus sääriä.
Minä yksin auttaa voisin, jos en olis kuollut pois.
Toki kaikk' olis aivan toisin jos elossa Pomppe ois'.

Taustatietoa Pompen haamusta:

Kalle Rytkönen oli Aron Johan Rytkösen ja puolisonsa Natalia Wilhelmiinan järjestyksessa toinen lapsi, joka syntyi v. 1871 ja kuoli v. 1898. - Runo on nähtävästi hänen viimeisten elinvuosiensa aikuista tuotantoa. - Runon tapahtumat ovat Sippolasta. Kilo oli pappilan hevosha'an läpi soliseva pieni puro, Pomppe pappilan sekarotuinen koira, talonväen mitä uskollisin ystävä, oli jo mennyt manan majoille. Heikki on Kallen nuorempi veli, ja hänelle syötetty "puujänis" li orava. - Runossa mainittu Justeenin Tantti oli pappilan lähellä pienessä kodissaan asustava pitäjän entisen nimismiehen naimattomaksi jäänyt tytär., joka useasti mainitaan Rytkösien kirjeissä. Hän oli perheen hyvä ystävä. - Metsällä kuljeskeleva Antti oli Rytkösen veljessarjan vanhin, ainoa lapsista, joka syntyi Kuhmossa (v. 1870). Metsästys taisi hänelle, tulevalle runoilijalle, olla paremminkin luonnon rauhassa viipymistä ja mietiskelyä kuin totista saalistamista.

TK


Sukuyhdistyksen jäsenet.

Lehden postituksen yhteydessä lähetetään postisiirtokortit, joilla jäsenet voivat suorittaa vuoden 1976 jäsenmaksut. Muistatte varmaan, että jäsenmaksu vuosikokouksen päätöksen mukaisesti vuodelta 1976 on 5 mk. Alle 18-vuotiailta jäsenmaksuja ei kanneta. - Rahastonhoitaja pyytää kortissa olevaan tiedonannoille varattuun kohtaan merkitsemään niiden jäsenien nimet, joiden jäsenmaksu ko. postisiirrolla suoritetaan.


SUKUSANOMAT TOIVOTTAA KAIKILLE
HYVÄÄ JA VIRKISTÄVÄÄ KESÄÄ



Alkuun

© A.J.Europaeuksen jälkeläisten yhdistys r.y.