A.J. Europaeuksen jälkeläisten sukusanomat
1967 Lokakuu N:o 3 (48)

Herralle pyhitetty

[ Tapiolan seurakunta on saanut oman kirkon, joka vihittiin toista vuotta sitten. Siitä on julkisuudessa keskusteltu ja, perinnäisestä poikkeavan tyylinsä vuoksi, kärkevästikin arvosteltu. -Radion iltahartaudessa on seurakunnan kirkkoherra Samual Lehtonen kevättalvella viime vuonna puhunut uuden kirkkonsa ja yleensäkin kirkkojen tarkoituksesta ja merkityksestä. Kotiliedessä on puheesta lyhennelmä, joka tässä melkein sellaisenaan julaistaan. ]

"Olkoon tämä kirkko pyhitetty Herralle, Kaikkivaltiaalle ja armosta rikkaalle Jumalalle, pyhäköksi, jossa sukupolvet, jotka menevät, ja sukupolvet, jotka tulevat, häntä kiittävät ja ylistävät", sanottiin Tapiolan kirkon alttarilta, kun rakennus vihittiin tarkoitukseensa.

Olen miettinyt mielessäni, mitä kirkon toteutuminen merkitsee yksityiselle ihmiselle ja kokoontuvalle seurakunnalle. Kirkkorakennuksella ei ole muuta tarkoitusta kuin tämä: olkoon tämä huone pyhitetty Herralle, meidän Jumalallemme. Poissa ovat kaikki hyödyn näkökohdat. Aina tämä ei ole ollut meille yhtä selvää. Silloin kirkon rakentajat ovat asettuneet puolustelemaan asiaansa. Tästä hankkeesta on hyötyä yhteiskunnalle. Tänne tulee nuoria. Meidän on saatava nuoret pois kadulta. Täällä on kerhotoimintaa. Tämä on työkeskus. Mutta näitä perusteluja ei varsinaisesti lainkaan tarvita. On vain yksi tarkoitus, kun rakennetaan kirkko. "Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman." - "Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee" (Matt. 4:10, 4).

"Minun sieluni janoaa Jumalaa, elävää Jumalaa. Milloin minä saan tulla Jumalan kasvojen eteen" (Ps. 42:3):

Myös kirkonkäynnillä, osallistumisellamme yhteiseen jumalanpalvelukseen on tämä yksi perustelu. Me etsimme Jumalan kasvoja, odotamme, että saisimme aavistaa hänen läsnäolossa.

Tapiolan kirkko on auki aamusta iltaan. On mieluista seurata, miten paljon yksityisiä kävijöitä pistäytyy hetkeksi kirkkoon. On tietysti mielenkiintoista nähdä uusi, paljon puhuttu rakennus sisältä. Mutta varsinainen syy lienee syvemmällä. Me kiireisen ja levottoman ajan ihmiset tarvitsemme erityisesti sitä hiljaisuutta, jonka koemme kirkossa. "Tämä huone on rakennettu rukousta ja mietiskelyä varten", sanoo teekkarien kappelista Otaniemessä sen valtameren takainen esittelijä kirjassaan.

Myös sellainen, joka tuntee vieraantuneensa kristillisen seurakunnan jumalanpalvelusmenoista, saattaa kirkkoon yksin arkena poiketessaan hiljentyä Jumalansa eteen.

Mutta varsinaisesti kirkko kuitenkin on rakennettu siksi, että seurakunta, Jeesuksen Kristuksen nimeä tunnustava joukko, Jumalan perhe, kokoontuu yhteen.

Yhdessä me ylistämme Jumalaa. Me kuulemme Raamattua luettavaa ja saarnattavan. Kirkossa me myös tulemme osallisiksi yhdestä leivästä, joka on Kristuksen ruumis, ja yhdestä uuden liiton maljasta.

Kirkon hiljaisuus, sen tunnelma on meille tärkeä. Tärkein, ratkaiseva on kuitenkin se, että kirkossa seurakunnan keskellä saarnataan Jumalan hyviä tekoja.

Raamattu sanoo: "Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli Kristuskin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen, ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia."(Hebr. 2:14, 15)

Tätä ristiinnaulittua ja kuolleista herätettyä Jeesusta saarnataan siellä, missä seurakunta kokoontuu yhteen. Häntä kuuluttavat pyhä kaste ja pyhä ehtoollinen. Hän yhä vapauttaa syyllisyydestä ja kuoleman pelosta. Hän on läsnä siellä, missä häntä saarnataan ja hänen nimessään palvellaan. Hänen luonaan me löydämme ilon.

Samuel Lehtonen

Yhdistyksen uutisia

Yhdistyksen vuosikokous 26.9.1965

Jo toista kertaa peräkkäin pidettiin vuosikokous pääkaupungin ulkopuolella, tällä kertaa Turussa.

Koska melkein kaikki osanottajat olivat muualta tulleita, oli hyvin sopivaa, että ensimmäisenä ohjelmanumerona oli maukas aamiainen. Se nautittiin Turun Ylioppilastalon ruokasalissa.

Samassa salissa käsiteltiin viralliset asiat. Esimies Talvi Rytkösen lausuttua avaussanat valittiin puheenjohtajaksi "kokouksen isäntä" Olavi Rytkönen, joka sihteeriksi kutsui yhdistyksen sihteerin Heikki Voipion. Kun kokous oli todettu laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Kauko Laine ja Antti Rytkönen.

Sihteeri luki vuosikertomuksen, joka hyväksyttiin. - Rahastonhoitaja Karin Äyräpää luki tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausunnon. Tilit hyväksyttiin ja myönnettiin tili- ja vastuuvapaus hallitukselle ja tilintekijälle.

Jäsenmaksut päätettiin pysyttää ennallaan eli 3 mk täysi- ja 1 mk alaikäisiltä jäseniltä.

Yhdistyksen esimieheksi valittiin yksimielisesti uudelleen Talvi Rytkönen. Hallituksen muiksi vakinaisiksi jäseniksi valittiin Kauko Laine, Ahti Rytkönen, Kirsti Salminen, Heikki Voipio ja Jaakko Äyräpää, sekä varajäseniksi Erkki Hirvensalo, Kauko Leivo ja Jorma Rytkönen.

Tilintarkastajiksi valittiin Bette Hirvensalo ja Matti Äyräpää sekä varalle Kirsikka Rytkönen ja Pekka Salminen.

Asiain käsittelyyn varatun ajan lähestyessä loppuaan annettiin hallituksen tehtäväksi edelleen kypsytellä vireilläolevaa ehdotusta yhdistyksen sääntöjen muutoksesta, jota varten voitaisiin Helsingissä pitää ylimääräinen yhdistyksen kokous.

Esimiehen kiitettyä Alli ja Olavi Rytköstä kokouksen esivalmistelusta ja järjestämisestä, kiiruhdettiin odottavaan linja-autoon, joka kiidätti osanottajat Turun linnaan. Virallista opastajaa ei ollut katsottu tarpeelliseksi, olihan mukana historian tohtori - Alli Rytkönen. Vaellus linnan käytävissä, portaikoissa, saleissa ja sokkeloissa sekä tutustuminen museokokoelmiin ja kurkisteleminen kellarikerroksen vankikoppeihin niiden kattoluukkujen läpi palautti mieleen henkilöitä ja tapahtumia vuosisatojen takaa.

Linja-auto kuljetti nyt retkeilijät Yliopiston pihalle. Siellä Olavi Rytkönen esitti tarkkaavaisille kuulijoille katsauksen Yliopiston esihistoriaan, alkuvaiheisiin, kehitykseen ja tulevaisuuden suunnitelmiin.

Viimeinen yhteinen tilaisuus oli lähtökahvit Yliopiston kahvilahuoneessa. Käytävissä tuli sattumalta vastaan itse Yliopiston rehtori, professori Tauno Nurmela, joka tervehti luokkatoveriaan Kauko Lainetta ja opettajaansa Toivo Valtavuota.

Vähän oli ajateltu käväistä Naantalissa, jonka vanhan luostarikirkon lattian alle 1672 haudattiin Kangasalan kirkkoherra Johannes Arvidi Frisius, todennäköisesti A.J. Europaeuksen äidin isänisän äidinisä, joka nuoruudessaan oli vanhan Turun Akatemian ensimmäinen sihteeri, siis samanlaisessa virassa kuin Olavi Rytkönen nyt yli 300 vuotta myöhemmin.

Ilta alkoi kumminkin jo hämärtyä ja valtaosa kokouksen osanottajista lähti kotimatkalle, mikä millekin suunnalle: Muutamat, jotka eivät heti lähteneet, joutuivat Alli ja Olavi Rytkösen kutsusta iltateelle heidän uuteen omakotitaloonsa Ylännekadun varrella, jossa aika kului vilkkaassa seurustelussa.

Miellyttävä muisto jäi Turun kokouksesta. Kiitos Olaville ja Allille.

Läsnä olleet (Numerot suluissa osottavat sukupolvea.)

I Herman Pankakoski (1) - Antero ja Liisa Pankakoski (2) - Pirkko ja Pentti Voipio (2) - Heikki ja Marja Voipio (3) - Katariina ja Kristiina Lehtonen (3) - Karin Äyräpää (1) - Yhteensä 10.

II Ahti ja Liisa Rytkönen (2) - Kirsti Salminen (3) - Antti Rytkönen (3) - Talvi Rytkönen (2) - Jorma ja Paula Rytkönen (3) - Liisa ja Kauko Leivo (2) - Elina Leivo (3) - Juhani Kolkkala (edellisen sulhanen) - Markku Leivo (3) - Olavi ja Alli Rytkönen (2) - Hannu Rytkönen (3) - Riitta Aarras (edellisen morsian) - Kirsikka ja Auri Rytkönen (3) - Kauko Laine (2) - Eeva Laine (3) - Yhteensä 18 ja 2 ylimääräistä.

III Toivo Valtavuo (1) - Kaarina Hirvensalo (2) - Eero Hirvensalo (3) - Aino Hirvensalo nuorempi (3) - Yhteensä 4

Kaikkiaan 32 ja 2 ylimääräistä.

Kertomus A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys ry:n toiminnasta ajalla 27.9.64 - 2.9.65

Kulunut toimintakausi on ollut yhdistyksen 17. Yhdistyksen jäsenmäärä on 94 jäsentä.

Yhdistyksen esimiehenä on toiminut Talvi Rytkönen. Hallitus on kokoontunut kolme kertaa, ja sen jäseninä olivat Ahti Rytkönen, Martti Hirvensalo, Kauko Laine, Kirsti Salminen ja Jaakko Äyräpää sekä varalla Erkki Hirvensalo, Jorma Rytkönen ja Heikki Voipio. Yhdistyksen sihteerinä on ollut Heikki Voipio.

Rahastonhoitajana on toiminut Karin Äyräpää ja tilintarkastajina Bette Hirvensalo ja Martti S.J. Kyyrö ja varalla Kaarina Dehls ja Matti Äyräpää. Jäsenmaksu on ollut 3,- täysi-ikäisiltä ja 1,- alaikäisiltä jäseniltä.

Pääoma oli tilivuoden lopussa 31.12.64 tehdyn tilinpäätöksen mukaan 1298,72 markkaa, joten vähennys vuoden aikana oli 0,70 markkaa.

Sukusanomista on ilmestynyt yksi numero 1964 N:o 2 (43).

Turussa 26.9.65

Heikki Voipio
sihteeri

Yhdistyksen kokous 25.3.1966

Kokous pidettiin Pirkko ja Pentti Voipion asunnossa Kiskontie 16.

Puheenjohtajana toimi yhdistyksen esimies Talvi Rytkönen ja sihteerinä yhdistyksen sihteeri Heikki Voipio. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. - Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Martti Hirvensalo ja Jorma Rytkönen.

Huomio kohdistettiin heti sääntöjen muutosasiaan, jota varten oli kokoonnuttu. Useita muutoksia tehtiinkin. Ne perustuvat johtokunnan kannanottoihin. Pykälittäin lueteltuina muutokset ovat seuraavat:

4 §. Yhdistyksen asioita hoitaa yhdistyksen hallitus. Siihen kuuluu seuran esimies puheenjohtajana ja yksitoista muuta jäsentä (ennen 5 muuta jäsentä ja 3 varajäsentä), jotka valitaan siten, että joka vuosi valitaan 4 jäsentä kolmivuotiskaudeksi (ennen koko hallitus valittiin vain vuodeksi kerrallaan). Hallitus on päätösvaltainen vähintään kuuden jäsenen läsnä ollessa. (Tästä asiasta ei ennen ollut määräystä.)

6 §. Yhdistyksen toimikausi kestää kalenterivuoden (ennen: vuosikokouksesta vuosikokoukseen).

8 §. Yhdistyksen vuosikokous pidetään aikaisintaan kesä- ja viimeistään lokakuussa (ennen: aikaisintaan huhti- ja viimeistään syyskuussa). - Pykälään tehtiin vielä pari muodollista muutosta.

Muut pykälät jäivät entiselleen.

Hallitus ilmoitti hyväksyneensä uusiksi jäseniksi Pekka, Kerttu ja Riitta Pankakosken sekä Leena Rasilon.

Hallitus ilmoitti Pekka ja Helvi Ounin eronneen yhdistyksestä.

Kokouksen päätyttyä avattiin ovet viereiseen huoneeseen. Kahvi odotti kaikkine tykötarpeineen. Sen tuntumassa vierähti hetki jos toinenkin iloisen seurustelun merkeissä. Kiitokset Pirkko-lehtorille (Pentti-tuomari oli Ruotsissa suorittamassa lisätutkimuksia Åkerman suvusta).

Läsnä oli 16 yhdistyksen jäsentä. Siis sangen pieni määrä. Jos poissa olijat pelkäsivät, ettei kokoushuoneistoon montakaan mahdu, niin se oli erehdys. Oli vielä paljon tyhjää tilaa. - Oli yksi "ulkoseurakuntalainenkin" läsnä, nimittäin velvollisuudentuntoinen esimiehemme Talvi Rytkönen. Helsinkiläisiä oli läsnä 15, mutta enemmän oli poissa.

Läsnä olleet

(Numerot suluissa osottavat sukupolvea.)

I Pirkko Voipio (2) - Heikki ja Marja Voipio (3) - Antti Voipio (3) - Aarne ja Hanna Äyräpää (1) - Karin Äyräpää (1) - Jaakko Äyräpää (2) - Yhteensä 8.

II Kirsti Salminen (3) - Talvi Rytkönen (2) - Jorma Rytkönen (3) - Maija Kyyrö (2) - Anna-Liisa ja Kauko Laine (2) -Yhteensä 6.

III Toivo Valtavuo (1) - Martti Hirvensalo (2) - Yhteensä 2.

Yhdistyksen vuosikokous 30.10.1966

Kokous pidettiin Kotitalousopettajaopistossa Helsingissä. Kolme vuotta on siitä kun viimeksi pääkaupungissa kokoonnuttiin.

Yhdistyksen esimies Talvi Rytkönen toivotti läsnä olevat tervetulleiksi. Sen jälkeen puheenjohtajaksi valittiin Olavi Rytkönen, joka kutsui sihteeriksi yhdistyksen sihteerin Heikki Voipion. - Kun kokous oli todettu laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Taimi Kyyrö ja Pirkko Voipio.

Sihteeri luki vuosikertomuksen, joka hyväksyttiin. - Rahastonhoitaja Karin Äyräpää luki tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausunnon. Tilit hyväksyttiin ja myönnettiin kiitoksin tilintekijälle ja hallitukselle tili- ja vastuuvapaus.

Jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan eli 3 mk täysi- ja 1 mk alaikäisiltä jäseniltä.

Sihteeri ilmoitti, että viime maaliskuun kokouksessa päätetyt muutokset sääntöjen 4., 6. ja 8.§:ään oli sosiaaliministeriössä hyväksytty ja yhdistysrekisteriin merkitty.

Uuden 4.§:n mukaan kuuluu hallitukseen yhdistyksen esimies ja 11 muuta jäsentä. Joka vuosi valitaan 4 jäsentä 3 vuodeksi. Nyt on kumminkin valittava kaikki 12 yhdellä kertaa. Kahden vuoden perästä päästään normaaliin käytäntöön. Vaalin tulos oli seuraava: esimieheksi Talvi Rytkönen yksimielisesti uudelleen, hallituksen muiksi jäseniksi entiset jäsenet Kauko Laine, Ahti Rytkönen, Kirsti Salminen, Heikki Voipio ja Jaakko Äyräpää uudelleen, entiset varajäsenet Erkki Hirvensalo, Kauko Leivo ja Jorma Rytkönen uudelleen sekä kolme uutta jäsentä Taimi Kyyrö, Olavi Rytkönen ja Karin Äyräpää. Kaikki valitut ovat nyt varsinaisia jäseniä, kun varajäseniä ei enää ole.

Seuraavan vuosikokouksen paikkaan nähden Olavi Rytkönen esitti harkittavaksi Naantalin. Mitään päätöstä ei vielä tehty.

Ahti Rytkönen piti esitelmän Rytkösen suvusta. Siihen kuuluu paljon muitakin kuin "meidän Rytkösemme". Heillä on oma sukuyhdistys, johon Ahtikin kuuluu. Ahti kertoi suvun vanhimmista tunnetuista jäsenistä valaisten kuvaustaan lukemalla vanhoja kirjeitä.

Kaarina Dehlsin tervehdyksen kokoukselle esitti Toivo Valtavuo. Kokous päätti lähettää tervehdyksen Kaarinalle sekä sairaana olevalle Helli Valtavuolle.

Pitkille pöydille asetettiin näytteille suuri joukko sukukuvia, jotka olivat sopivina ryhminä kartonkilevyille kiinnitettyjä. Kuvia katseltiin, kahvia juotiin, vilkkaasti ja iloisesti seurusteltiin. Ahti kulki ympäri ja napsautteli - itse mahdollisimman huomaamattomana - kuvia sieltä ja täältä, yksistä jos toisistakin. Kuvien ottoa haittasi jonkin verran pilvisen iltapäivän hämäryys, mutta tällaisinaankin ne ovat elävä muisto kodikkaasta yhdessäolostamme sukulaisuuden merkeissä.

Vuosikokouksen osanottajat (numerot suluissa osoittavat sukupolvea)

I Anders Teodor Europaeuksen perikunta: Pirkko Voipio (2), Heikki ja Marja Voipio (3), Jukka ja Antti Voipio (3), Aarne Äyräpää (1), Karin Äyräpää (1); yhteensä 7.

II Natalia Rytkösen (o.s. Europaeus) perikunta: Ahti ja Liisa Rytkönen (2), Kirsti ja Pekka Salminen (3), Talvi ja Rauha Rytkönen (2), Jorma ja Paula Rytkönen (3), Kari Rytkönen (4), Liisi Rytkönen (4), Olavi ja Alli Rytkönen (2), Kirsikka ja Jukka Siikala (3), Ville-Pekka Kyyrö (3), Taimi Kyyrö (2), Anna-Liisa ja Kauko Laine (2), Eeva Laine (3); yhteensä 19.

III Tekla Valtavuon (o.s. Europaeus) perikunta: Toivo Valtavuo (1), Bette Hirvensalo (2), Annu Hirvensalo (3), Erkki ja Kaarina Hirvensalo (2), Riitta, Eero ja Aino (Tyssy) Hirvensalo (3); yhteensä 3.

IV Nora Pöyhösen (o.s. Europaeus) perikunta: Anja Pöyhönen (2), Maija Kouri (2), Anne Kalinainen (3); yhteensä 3.

V Aune Äyräpää (1).

Kaikkiaan 38 henkeä.

Kertomus A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys r.y:n tominnasta ajalla 26.9.65 - 30.10.66

Kulunut toimintakausi on ollut yhdistyksen kahdeksastoista. Yhdistyksen jäsenmäärä on lisääntynyt kuudella henkilöllä ja on siis nyt 100 jäsentä.

Useamman vuoden ajan vireillä ollut sääntöjen muutos on toteutunut nyt kun 25.3.1966 pidetyssä yhdistyksen kokouksessa hyväksyttiin kolmen sääntöpykälän muutos, joka lisää yhdistyksen toiminnan joustavuutta sekä antaa yhä useammille jäsenille mahdollisuuden osallistua yhdistyksen hallituksen toimintaan.

Sukusanomista on ilmestynyt yksi kaksoisnumero.

Yhdistyksen esimiehenä on toiminut Talvi Rytkönen. Hallitus on kokoontunut kaksi kertaa ja sen jäseninä ovat olleet Kirsti Salminen, Kauko Laine, Ahti Rytkönen, Jaakko Äyräpää ja Heikki Voipio sekä varalla Erkki Hirvensalo, Jorma Rytkönen ja Kauko Leivo. Yhdistyksen sihteerinä on ollut Heikki Voipio.

Rahastonhoitajana on toiminut Karin Äyräpää ja tilintarkastajina Bette Hirvensalo ja Martti S.J. Kyyrö sekä varalla Kaarina Dehls ja Matti Äyräpää. Pääoma oli tilivuoden lopussa 31.12.65 tehdyn tilinpäätöksen mukaan 1.588:12 markkaa, joten lisäys tilivuoden aikana oli 290:10 markkaa. Jäsenmaksu on ollut 3:- täysi-ikäisiltä ja 1:- 16-21 vuotiailta yhdistyksen jäseniltä.

Helsingissä 30.10.66

Heikki Voipio
sihteeri

Yhdistyksen tiliasema 31.12.1964 ja 31.12.1965

Kaksi riemumaisteria

Keväällä 1964 pidetyssä Helsingin Yliopiston filosofisen tiedekunnan promotiossa saivat riemumaisterin arvon mm professori Aarne Elias Äyräpää ja maisteri Helli Valtavuo.

Aarne Äyräpää oli valmistunut filosofian kandidaatiksi 1912 ja vihitty filosofian maisteriksi vuoden 1914 promotiossa, seppeleensitojattarenaan Hanna Kääpä, josta 1917 tuli hänen puolisonsa. - Helli Valtavuo, silloiselta nimeltään Helli Orkamo, oli valmistunut filosofian kandidaatiksi 1913 ja vihitty filosofian maisteriksi samoin vuoden 1914 promotiossa, seppeleensitojanaan veljensä Eino Orkamo.

Poimintoja

Kalevalaseura jakoi juhlatilaisuudessa viime vuoden marraskuun 1. päivänä joukon rahapalkintoja, kunniakirjoja ja plaketteja. Plaketin oli suunnitellut kuvanveistäjä Heikki Häivänoja. Sen kuva-aiheena on Kalevalan suuri tammi. Plakettia jaettiin ensi kerran.

Oman ryhmänsä saajien joukossa muodostivat prof. Otto Andersson, kirjailija Ilmari Kianto ja prof. Aarne Äyräpää. Heille annettiin kunniakirja ja plaketti.

Aarnen kunniakirjan teksti oli näin kuuluva: "Suomen kansan hengenperinnön tutkijalle ja kehittäjälle Aarne Äyräpäälle on tämän kunniakirjan antanut Kalevalaseura."

Kalevalaseura perustettiin 1919. Yksi sen viidestä perustajasta on Matti Äyräpää.

Tietoja Hampurin Suomi-talosta. Hampurin Suomi-talo, jonka 11. ja 12. kerrokseen [ Kaarinan työpaikka on Suomi-talon 12. kerroksessa. ] Finnpapier GmbH vuoden lopulla ensimmäisenä firmana muutti, saa viimeistä silaustaan kauniilla paikallaan Esplanade-kadulla. Vain yhdestä kattonurkasta puuttuu enää Suomen leijonavaakuna ja piakkoin muuttaa viimeinen firma taloon, joka sitten on täysi. Finnpapierin, Suomen kaupallisen edustuston, Aero Oy:n, Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön ja Suomen Matkailijayhdistyksen toimistojen ohella sijaitsee talossa lukuisia saksalaisia ja ulkomaisia firmoja sekä Kanadan konsulaatti. Ylimmän kerroksen näköalaravintolaan kiidättävät hissit vieraan 2,5 m:n sekuntivauhdilla musiikin säestyksellä. Gastronomi D. Paulyn vuokraamassa ravintolassa on tarjolla myös suomalaisia erikoislajeja. Kotimaisten halukkaiden puutteesta on alimman kerroksen näyttelyhalli vuokrattu eräälle italialaiselle firmalle.

Suomalainen matkailija voi nykyään kuitenkin toimittaa matkalippu- ja passiasiansa saman katon alla kaupungin keskustassa. Sauna tosin puuttuu - lähinnä taloudellisista syistä - mutta myös viime vuoden lopulla valmistuneessa suomalaisessa merimieskirkossa on niitä peräti kaksi.

Kaarina Dehls
(Kaakkoisseutu 10.5.67)

Henkilötietoja

Kahdet kultahäät

Anita ja Yrjö Pöyhösen kultahäät

Helmikuun 18. päivänä 1966, jolloin Hilma Anita Korpiniemi ja Yrjö Emanuel Pöyhönen tulivat vaeltaneeksi yhteistä polkuaan tasan 50 vuotta, seisoi heidän ovensa takana Rovaniemen Rauhankadulla aamuhämärässä pieni joukko: sisareni Eija [ rouva Kalinainen ], veljeni Mikko Annikkinsa kanssa sekä allekirjoittanut. Eija kantoi kaunista kukkakoria, Annikki tasapainoili täytekakun kanssa - oli liukasta: - ja minun käsissäni oli vaatimaton lahjamme: joukko valokuvakopioita ja suurennuksia kultaparin nuoruudenajoilta.

Ovikello helähti ja kohta ilmestyi lasiruudun taakse kahdet hämmästyneet kasvot. Yllätyksemme oli onnistunut. Isä oli koko merkkipäivän täydellisesti unohtanut. Äiti tosin muisti, mutta vaikeni visusti, toivoen muidenkin unohtaneen. Hän muuten väittää omaavansa kyvyn "aavistelemalla" päästä selville, milloin yllätysvieraita on tulosta. Miten lienee, mutta nyt näytti "tutka" häneltä olleen epäkunnossa. Yllätys ei kuitenkaan hidastuttanut ripeän emännän askelia: kohta istuttiin kahvipöydän ympärillä - "ja meillä kaikilla oli niin hauskaa..." Ei ollut juhlapuheita eikä -pukuja. Morsian esiintyi aamutakissa ja sulhasen harteita verhosi villapusero. Tunnelma oli lämmin ja kodikas.

Näin vaatimattomasti nämä "häät" vietettiin. - Lisättäköön vielä, että lastenlapset tietenkin kävivät koulusta päästyään kakunhävitysretkellä.

Maija Kouri

Hanna ja Aarne Äyräpään kultahäät

Hanna ja Aarne Äyräpää viettivät kultahäitään 28.5.1967. Pojat perheineen olivat täysilukuisesti saapuneet onnittelemaan. Merkkipäivää vietettiin perhepiirissä tekemällä matka Haikon kartanoon [ Vanha herraskartano Porvoon pitäjässä. Se toimii nyt ravintolana, joka erityisesti haluaa palvella retkeilijöitä. ], johon Aarne Äyräpäällä liittyy henkilökohtaisia muistoja nuoruusvuosilta. Haikon kartanossa nautittiin lounas sekä tutustuttiin kartanoon sen nykyisten omistajien opastuksella. Kävi myös selville, että kultasulhasen isän äidinisä majuri Anders Erik Boije oli syntynyt Haikossa 1768, siis lähes 200 v sitten. Kaunis ja lämmin kesäsää juhlisti kaikinpuolin täysipainoista perhejuhlaa.

Illan suussa saapui lähisukulaisia onnittelemaan hääparia heidän kotiinsa.

Paavo Äyräpää

Yrjö ja Anita Pöyhösen kultahäät ovat ensimmäiset kultahäät yhdistyksemme piirissä. - Edellisen sukupolven aikana oli yhdet kultahäät - Tekla ja Anton Valtavuon - jotka vietettiin Taipalsaaressa 3.8.1926.