
1949-1952 Uusintapainos 1958 x) N:ot 1 - 4.
x) Ennen Sukusanomia julkaisi yhdistyksemme vuosina 1949-1952 "Tiedonantoja jäsenilleen" yhteensä 4 numeroa. Ne ovat - tilapäisjulkaisuina - yleensä jääneet jäseniltä talteen ottamatta eikä niitä yhdistykselläkään ole varastossa jälellä. Koska ne kumminkin ovat tärkeänä täydennyksenä Sukusanomille - nehän sisältävät yhdistyksen alkuvuosien historian - on hallitus päättänyt ottaa niistä uusintapainoksen. Se esiintyy samanlaisessa asussa kuin Sukusanomatkin ja on tarkoitettu säilytettäväksi yhdessä niiden kanssa.
Helsingissä helmikuun 15 p:nä 1949. (Tiedonantaja n:o 1.)
Arvoisa sukulainen,
Liperin kirkkoherran, teologiantohtori Anders Josef Europaeuksen jälkeläisten keskuudessa on aina vallinnut hyvä yhteishenki ja yhteisymmärrys, jotka pohjautuvat siihen yhteiseen perintöön, minkä Liperin pappilan lapset ovat kodistansa mukanansa vieneet hajaantuessaan ympäri Suomea erilaisiin elämäntehtäviin.
Koska suvun yhä haaraantuessa ja vanhempien polvien vähitellen poistuessa tietoisuus keskinäisestä yhteydestämme luonnollisista syistä pyrkii heikkenemään ja koska toiselta puolen tuon yhteyden voimassa pitäminen on näyttänyt tavoittelemisen arvoiselta, on suvun keskuudessa herännyt ajatus pysyväisen elimen luomisesta keskinäiseksi yhdyssiteeksemme.
Alotteen teki Matti Pöyhönen, kun hän Irja-rouvansa kanssa kutsui viime kesänä sukulaiset sukupäiville Haapaveden Alamaalle. Siellä päätettiin perustaa sukuyhdistys ja päätös vahvistettiin Helsingissä viime marraskuussa Hanna ja Aarne Äyräpään luona pidetyssä kokouksessa, jossa myös hyväksyttiin yhdistykselle säännöt. Yhdistyksen nimeksi tuli "A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys". Sen jäseniksi pääsevät, paitsi A.J. Europaeuksen jälkeläisiä, myöskin heidän puolisonsa.
Yhdistyksen tarkoituksena on sääntöjen mukaan:
1) Yhteenkuuluvaisuuden tunteen vireillä pitäminen ja kehittäminen suvun jäsenissä;
2) menneiden polvien muiston ja suvun perinteiden vaaliminen;
3) suvun historian ja vaiheiden sekä suvun jäsenten elämän ja toiminnan tutkiminen ja selvittäminen;
4) suvun jäsenten opintojen tukeminen sekä heidän keskuudessaan ehkä ilmenevän puutteen lievittäminen sikäli kuin siihen on mahdollisuuksia.
Jäsenmaksu määrätään vuosittain ja on se kuluvalta vuodelta, (johon kuuluvaksi luetaan myös edellinen vaillinainen vuosi) suuruudeltaan vapaaehtoinen, kumminkin vähintään 100 mk täysi-ikäiseltä ja vähintään 50 mk 15 vuotta täyttäneeltä alaikäiseltä jäseniltä.
Yhdistyksen asioita hoitaa yhdistyksen hallitus, johon tämän vuoden vuosikokoukseen saakka kuuluvat Toivo Valtavuo esimiehenä, Aarne Äyräpää varaesimiehenä, Anna-Liisa Laine, Selma Pankakoski, Matti Pöyhönen ja Ilmari Rytkönen muina vakinaisina jäseninä sekä Martti Hirvensalo, Ella Kitunen ja Helli Valtavuo varajäseninä. Hallitus ja virkailijat eivät nauti toimistaan palkkaa eikä palkkiota.
Yhdistyksen vuosikokous pidetään aikaisintaan huhti- ja viimeistään syyskuussa. Siinä valitaan hallitus ja. käsitellään muut tavanmukaiset juoksevat asiat. Kutsu vuosikokoukseen lähetetään vähintään kuukautta ja muihin kokouksiin, sikäli kuin sellaisia tarvitaan, vähintään kahta viikkoa aikaisemmin. - Tulevaisuuden haaveena on, että aina määrävuosien kuluttua voitaisiin pitää sukupäiviä, siihen tapaan kuin viime kesänä, joiden aikana olisi mahdollisuus pitempään yhdessä oloon, lähempään tutustumiseen ja seurusteluun.
Vaikka yhdistyksen toiminta vasta on alkuvaiheissaan, on tähänastisissa tilaisuuksissa jo ehditty monin esityksin valaista suvun ja sen yksityisten jäsenten vaiheita.
Heti kun virallinen päätös yhdistyksen rekisteröimisestä on annettu, siirtyy Toivo Valtavuon hallussa nykyisin oleva erilaisia asiakirjoja, satoja valokuvia ja tuhansia kirjeitä käsittävä arkisto yhdistyksen omaisuudeksi. Tämä laaja arkisto, joka tarjoaa runsaasti tietoja halukkaille tutkijoille, on sijoituspaikassaan vapaasti käytettävissä. Arkisto karttuu jatkuvasti lahjoitusten kautta.
Esiteltyään näin itsensä yhdistys toivoo, että Sinä perhekuntinesi liittyisit yhdistyksen jäseneksi. Ilmoitus liittymisestä ja jäsenmaksu pyydetään lähettämään ennen maaliskuun 15 päivää sihteerille maisteri Anna-Liisa Laineelle (o.s.. Kyyrö).
Kuluvan vuoden vuosikokous pidetään toisena pääsiäispäivänä huhtikuun l8 päivänä Helsingissä. Päivällä on käynti suvun .jäsenten haudoilla, jota varten kokoonnutaan vanhan hautausmaan porille klo 12.. Itse kokous alkaa klo 17.30 (johtokunta kokoontuu 1/2 tuntia aikaisemmin) Helli ja Toivo Valtavuon luona. Taimi Kyyrö kertoo yhdistyksemme suurimman sukuhaaran kantaisän Aron Rytkösen nuoruudesta ja Samppa Kyyrö lausuu Rytkösten runoja. Arkistonäyttelyn avulla tutustutaan yhdistyksen arkistoon. Lisäksi tietenkin käsitellään vuosikokouksen viralliset asiat ja juodaan kahvia.
Merkitse nyt jo kokouspäivä muistikirjaasi,, sillä uutta kutsua ei, postikulujen välttämiseksi, enää lähetetä. Osallistumisesta kokoukseen pyydetään edeltäkäsin ilmoittamaan sihteerille
Hyvää yhteistyötä toivoen
A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys.
Toivo Valtavuo.
Anna-Liisa Laine.
Liite tiedonantoihin n:o 1.
Yhdistyksen luetteloiden täydentämistä ja tarkistusta varten pyydetään lähettämään kaikista perheen jäsenistä seuraavat henkilötiedot:
täydellinen nimi,
syntymä- ja vihkimä- (vainajista myös kuolema-) aika ja -paikka.
Yhdistys haluaa saada täydellisen valokuvakokoelman A.J. E:n jälkeläisistä (puolisoineen), joten puuttuvat kuvat olisi lähetettävä.
A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistyksen tiedonantoja N:o 2.
Helsingissä, maaliskuun 8 p. 1950.
Hyvä sukulainen.
Vuosi on mennyt siitä kuin yhdistyksemme lähetti jäsenilleen. ensimmäisen kiertokirjeensä. - Voidaan sanoa, että yhdistys tämän kuluneen vuoden aikana on vakiinnuttanut. olemassaolonsa.
Ensinnäkin ulkonaisesti: Oikeusministeriö on - niinkuin jo viime vuosikokouksessa voitiin ilmoittaa - viime vuoden maaliskuun 7 päivänä hyväksynyt yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin.
Toiseksi - mikä. vielä tärkeämpää - sisällisesti: Suku on ilahduttavan runsaslukuisesti noudattanut jäseneksiliittymiskehoitusta 15 vuotta täyttäneitä oli suvun piirissä vuosi sitten 82 henkeä. Heistä on jäsenmaksun suorittanut ja jäseneksi liittynyt 66 eli kokonaista 80%. Jälellä olevista useat, ehkä useimmat, ovat varmaan huomaamattomuudesta jättäneet aikanaan ilmoittautumisensa ja jäsenmaksunsa lähettämättä eivätkä sitten myöhemminkään ole sitä tulleet tehneeksi. Senvuoksi lähetämme tämän kirjeen nyt heillekin siinä toivossa, että saisimme heidät sulkea yhteiseen piiriimme. Jäsenmaksun minimimäärä on niin pieni, ettei sen tarvinne kenellekään olla esteenä.
Yhdistyksen ensimmäinen vuosikokous pidettiin huhtikuun 18 päivänä, toisena pääsiäispäivänä.. Läsnä oli nelisenkymmentä suvun jäsentä, aikuisia ja lapsia. Päivällä oli Lapinlahden hautausmaalla käynti sukulaisten haudoilla. . A.J. Europaeuksen jälkeläisiä ja heidän puolisoitaan on siellä haudattuna 14 henkeä ja hänen toisen vaimonsa Selma Lampan läheistä sukupiiriä parikymmentä. Jokainen vainaja esiteltiin muutamin sanoin. Harrastunnelmainen tilaisuus jätti varmaan mukana olleisiin pysyvän muiston. - Varsinaisessa kokouksessa illalla johti puhetta Enok Rytkönen. Taimi Kyyrö piti vanhojen kirjeiden perusteella kiintoisan esitelmän Aron Rytkösen nuoruudesta ja Samppa Kyyrö lausui Rytkösten runoja. Tilaisuudelle antoi leimansa hilpeä ja vilkas seurustelu, jota jatkui myöhäisiin tunteihin.
Yhdistyksen hallitukseen valittiin entiset jäsenet ja varajäsenet uudelleen. Virkailijatkin ovat samat kuin ennen, paitsi että rahaston hoito on erotettu sihteerin toimesta ja rahastonhoitajaksi valittu Kauko Laine.
Yhdistyksen arkisto on viime keväänä saanut huomattavan lisän, kun siihen liitettiin Kivijärven Linnanmäen arkisto., joka sisältää Cajanus-Hällströmin perheen jälkeenjääneet kirjeet (n. 3000 kpl), asiakirjat ja muut paperit sekä suuren määrän valokuvia. Taimi Kyyrö on luovuttanut joukon Rytkösen perheen kirjeitä ja valokuvia - Sippolan pappilan peruja. Kirjeitä yhdistyksen arkisto sisältää nykyisin, osaksi omistuksina, osaksi, talletuksina, n. 25000 kpl, niistä yli 20000 kpl Europaeusten tai Europaeus-jälkeläisten tai heidän puolisoittensa saamia tai lähettämiä. Ne sisältävät paljon sellaista, millä suvun vaiheitten ja yleisen kulttuurihistoriankin kannalta on pysyvä merkitys.
Yhdistyksen raha-asiat ovat liikkuneet hyvin vaatimattomissa puitteissa. Kuitenkin voidaan todeta, että vähäiset perustamis- ja juoksevat menot on voitu kokonaan suorittaa niistä määristä, joita useat' jäsenet ovat jäsenmaksun minimimäärän lisäksi suorittaneet. Näin on jäsenmaksujen perusmäärät voitu säilyttää koskemattomana rahastona ja jättää kokonaisuudessaan korkoa kasvamaan - Toivomme näin voitavan vastedeskin tehdä. Kolmisentuhatta on myös jäänyt puhdasta tuloa onnitteluadresseista, joita seuran nuoret taiteilijat ovat valmistaneet suvun keskuudessa käytettäviksi. Näin on yhdistyksen rahasäästö kuluneelta kalenterivuodelta saatu nousemaan 11450 markkaan. Sehän ei itsessään ole paljon, mutta jos näinkin joka vuosi jatkuu ja säästöille lasketaan 5 7o korko, on meillä vuonna 1956 jo 100000 mk, ja vuonna 1985, jolloin suvun ,nykyiset nuorimmat vesat täyttävät 54 vuotta, on käytettävissä miljoonan markan pääoma Tietystihän voi olla aihetta jo ennen tätä vaihetta ryhtyä käyttämään ainakin osa koroista säännöissä mainittujen seuran tarkoituksien toteuttamiseen, mikä hidastuttaa pääoman kasvua, mutta joka tapauksessa nämä laskelmat osoittavat, millaisia mahdollisuuksia on olemassa, jos alttius ja myötämielisyys yhteistä asiaa kohtaan jatkuu.
Tämän vuoden vuosikokous pidetään taaskin toisena pääsiäispaivänä, joka nyt on huhtikuun 10 päivä. (Merkitse päivä almanakkaasi.) 'Kokoonnutaan klo 13 Suomalaiseen Normaalilyseoon, Ratakatu 4. (Hallitus kokoontuu klo 12 samassa paikassa.) Virallisten asiain lisäksi on muutakin ohjelmaa. Mauno Kitunen esittelee sanoin ja heijastuskuvin viimesyksyistä arkkitehtiylioppilaiden Italianmatkaa, tutkitaan sukupiirteiden periytymistä (vertaamalla vanhan polven- kuvia; jälkeläisten ulkomuotoon) ym. Myöhemmin yhteinen teeilta.
Kuluvan kalenterivuoden jäsenmaksu pyydetään lähettämään ennen tämän maaliskuun loppua rahastonhoitajalle kapteeni Kauko Laineelle. Lähetys voidaan myös osoittaa Anna-Liisa Laineelle käyttämällä hänen postisiirtotiliänsä. Jäsenmaksu on kuten ennenkin, suuruudeltaan vapaaehtoinen, kuitenkin vähintään l00 mk täysi-ikäisiltä ja 50 mk 15 vuotta täyttäneiltä alaikäisiltä.
Sukulaistervehdyksin -
A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys.-
Toito Valtavuo Anna-Liisa Laine
Liite tiedonantoihin n:o 2.
Vetoomus.
Yhdistyksemme omistaa laajan sukukuvakokoelman, jossa vanhempien- polvien valokuvia on hyvin runsaasti (melkein jokaisesta henkilöstä monta erilaista kuvaa), mutta kahden nuorimman polven kohdalla on ammottavia tyhjiöitä. Olisi nyt jo tänä vuonna päästävä siihen, .että jokaisesta suvun jäsenestä olisi kokoelmassa ainakin yksi yksinäiskuva. Näin saataisiin hauska peruskuvasto, joka kokoustilaisuuksissa ja muulloinkin olisi nähtävänä. (Muunkinlaiset kuvat ovat tietysti tervetulleet.) Toimittakaapa, hyvät asianomaiset, puuttuvat kuvat tänne. Ellei ole sopivaa ennestään, niin menkää lähimmälle valokuvaajalle, ja monellahan on kamera itselläänkin. Tässä seuraa luettelo niistä, joiden yksinäiskuvaa pyydetään. (Kirjaimet s ja v nimen jälessä merkitsevät, ettei henkilön syntymän ja vihkimisen aika ja paikka ole tiedossamme. - Nämä puuttuvat s- ja v-tiedot olisi joka tapauksessa lähetettävä hyvissä ajoin ennen kokousta, jotta henkilökortistomme saataisiin ajoissa täydennetyksi.)
Hirvensalo Bette
Kalinainen Eija Eleonora
Ahti s
Anna s
Jaakko s
Kitunen Mauno Ilmari
Kouri Maija v
Jouni A.M. s
Yrjö Olavi s
Ulla Maija s
Marja Leena
Kyyrö Mandi Maija-Liisa v
Antti-Jussi
Ville-Pekka
Heikki Sakari
Lalander Nils Sven Gustaf s
Ingrid Anita
Olof Magnus
Lehtonen Kustaa Aleksi Samuel s
Liisa Katariina
Leivo Kauko s v
Matti Juhani s
Aino Elina
Kirsti Liisa Marjukka
nuorin poika s
Ouni Marja-Maija Natalia
Arvi
Maija-Liisa
Pankakoski Fanny Elisabet
Matti Herman
Sirkku Tellervo
Riitta Helena
Pöyhönen Hilma Anita
Mikko
Leena Inkeri
Rytkönen Anna Alice v
Liisa Kaarina
Kirsti Helena
Valva
Heikki Juhani
Sirkka Elina
Antia Maria
Erkki Antero +
Pirkko Annikki
Jorma Olavi
Leena Inkeri
Laila
Majlis Aino +
Kaarlo Olavi
Hannu Olavi
Raili Kirsikka
Auri Allikki s
Matti Eenokki
Anna Maija s
Leila Maija s
Anni Lydia v
Jaakko +
Kaisa
Mikko
Äyräpää Onerva s v
Jaakko Olavi
A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistyksen tiedonantoja N:o 3.
elokuun 21 p. 1951.
Hyvä sukulainen
Tervehdyksenä suvun jäsenille lähtee tiedonantolehtisemme nyt kolmannen kerran liikkeelle. Se on samalla kutsu vuosikokoukseen ja siitä johtuu, että se tällä kertaa ilmestyy entistä myöhemmin. Molemmat edelliset vuosikokouksethan on pidetty toisena pääsiäispäivänä. Mutta kun tänä vuonna pääsiäinen oli jo maaliskuussa eikä sääntöjen mukaan ,yuosikokousta voi pitää niin varhain, päätettiin se lykätä syksyyn.
Perustavan kokouksen jälkeen ovat vuosikokoukset jääneet melkein- ainoiksi ulospäin näkyviksi ilmauksiksi yhdistyksen toiminnasta. Ainakin siihen asti kuin voidaan kehittää uusia toimintamuotoja, lienee syytä nämä kokoukset nykyisessä muodossaan säilyttää Niissä vanha polvi voi muistella menneitä aikoja, keskipolvi voi ylläpitää entisiä tuttavuuksia ja solmia uusia
Ja uusi (nuorin) polvi joutuu - sikäli kuin kasvaa ja varttuu - vähitellen muitten mukaan-. Uusi polvemme muodostaa neljä erillistä ryhmää, Adden, Natalian, Teklan sekä Noran lapsenlapsenlapset, jotka keskenään ovat pikkuserkusten lapsia. Nämä ryhmät jäisivät varmaan aivan vieraiksi toisilleen, ellei mitään yhteisiä tilaisuuksia olisi, sukunimiyhteyttäkään kun ei ole olemassa, niinkuin useimmilla muilla sukuyhdistyksillä.
Viime vuosikokouksessa oli - läsnä nelisenkymmentä henkeä kuten edellisessäkin. Helsingissä olevan Suvun jäsenistö oli melkein kokonaan, ja muualta matkustaneita oli, useita. Puhetta johti Ella Kitunen. Mauno Kitunen kertoi hauskasti arkkitehtiylioppilaiden Italianmatkasta valaisten esitystään heijastuskuvilla, Heikki Rytkönen luki Helsingin juhlavuoden koulujenvälisissä kilpailuissa kirjoittamansa kertomuksen "Käynti Korkeasaaressa", josta hän on saanut omassa sarjassaan ensimmäisen palkinnon. Heijastuskoneella näytettiin A.J. Europaeuksen ja hänen lastensa kuvia, joita on olemassa runsas kokoelma eri ikäkausilta. Yhdistyksen hallitus ja virkailijat valittiin uudelleen, paitsi että eroa pyytäneen hallituksen varajäsenen Ella Kitusen sijaan valittiin Unto Rytkönen, - Kokouksen aikana juotiin kahvit ja myöhemmin oli tee-ilta Helli -ja Toivo Valtavuon luona, jossa saatiin kuulla Tapio Rytkösen runoja hänen itsensä esittäminä. Laulun ja seurustelun merkeissä kevätilta kului nopeasti loppuun.
Yhdistyksen arkisto on jonkin verran lisääntynyt. Viime tiedonantolehden liitteessä on lueteltu ne suvun jäsenet, joista ei vielä ole kunnollista kuvaa kokoelmissamme Useat. näistä ovatkin sen jälkeen lähettäneet kuvansa. Toisia pyydetään lähettämään ensi tilassa. Yhdistykselle on ostettu D.E.D. Europaeuksen ja Matti Äyräpään pronssiset muistomitalit.
V. 1949 pantiin alulle yhdistyksen kirjasto, ,joka nyt sisältää toistasataa numeroa. Se sisältä a) A.J. Europaeuksen kirjastoon kuuluneita teoksia, b) julkaisuja, jotka koskevat sukua tai, sen jäseniä, c) suvun jäsenten omia julkaisuja. a-ryhmä käsittää Rotilassa säilyneitä vanhoja kijoja muutamat niitä satojen vuosien ikäisiä; b- ja, c-ryhmät ovat muodostuneet lahjoituksista, joita yhdistykselle tai sen esimiehelle ovat tehneet Ella Kitunen, Taimi Kyyrö, Ahti Rytkönen, Alli Rytkönen, Enok Rytkönen, Kirsti Rytkönen, Helmer Salmo; Hillevi Salmo, Toivo Valtavuo, Aarne Äyräpää, Aune Äyräpää ja Teuvo Äyräpää sekä seuran u1kopuolelta rautatievirkamies Karl Molander (Matti Äyräpään väitöskirja), professori Elina Suolahti (Matti Äyräpään elämäkerta) sekä Oy Instrumentarium (liikkeen juhlajulkaisu). Kirjastomme, joka jo sisältää monta arvokasta teosta, sulkeutuu suvun jäsenten suosiolliseen huomioon. Muistakaa sitä etenkin omilla julkaisuillanne
Tilit osoittavat rahavarojen kasvaneen kalenterivuoden 1950 aikana 11430 markasta 21983 markkaan, siis noin kaksinkertaisiksi. Tulot on saatu jäsenmaksuista, onnitteluadresseista. ja koroista;- menot ovat vähäpätöiset.
Lopuksi vähän henkilötilastoa. Vuoden- 1949- lopussa, oli elossa: 1) vanhaan polveen kuuluvia 20 (12 jälkeläistä + 8 puolisoa), joista yhdistyksen jäseniä 18 (11 + 7); II) keskipolveen kuuluvia 60 (38 + 22); joista yhdistyksen jäseniä 44 (30 + 14); III) uuteen polveen kuuluvia 15 vuotta täyttäneitä oli 5 (5 + 0), joista jäseniä 4. Yhteinen henkilöluku oli siis 85 (55 jälkeläistä, 30 puolisoa), joista jäseniä 66 (45 + 21) eli 75 %. Vuoden 1950 lopussa olivat vastaavat luvut 1) 20: (12 + 8), jäseniä 18 (11 + 7); II) 62 (38 + 24), jäseniä 45 (28 + 17); III= 15 vuotta täyttäneitä 6 (6 + 0), jäseniä 3; yhteensä 88, (56.+ 32), joista jäseniä 66 (42 + 24) eli 75% .Jäseniksi on tässä luettu vain ne, jotka ovat jäsenmaksunsa suorittaneet. Uuteen polveen kuului yllämainittujen lisäksi alle 15-vuotisia vuoden 1949 lopulla 40 ja vuoden 1950 lopulla samoin 40, joten Suvun koko henkilömäärä oli edellisen vuoden lopussa 125 ja jälkimmäisen lopussa 128. Tällä hetkellä se on 129.
Tämän vuoden vuosikokous pidetään Helsingin Normaalilyseossa, Ratakatu 4 sunnuntaina syyskuun 23 p. klo l2 (hallitus kokoontuu samassa paikassa klo 11.30). Ohjelma sisältää virallisten asiain ohella esityksiä suvun entisyydestä. Yksityiskohtaisemmin se voidaan hahmotella vasta syyskauden alettua. Kahvitarjoilu voitaneen järjestää Normaalilyseolla siten, että osanottajat maksavat kukin puolestaan.
Tervetuloa kokoukseen.
A.J. Europaeuksen Jälkeläisten yhdistys.
Toivo Valtavuo
Anna-Liisa Laine
A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistyksen tiedonantoja N:o 4
Helsingissä, elokuun 26 p. 1952.
Kaksi vainajaa: - Viime vuosikokouksen
alussa omistettiin hiljainen hetki kahden suvun jäsenen muistolle, jotka
olivat edellisen vuosikokouksen jälkeen siirtyneet tuonen tuville.
Heikki-Sakari Kyyrö kuoli oli kesäkuun 27
päivänä 1950. Hän oli syntynyt Sippolassa tammikuun 22 päivänä 1946 ja
oli siis vasta viidennellä ikävuodellaan. Kuolema johtui tapaturmasta.
Kotinsa lähellä leikkiessään hän joutui kuorma- auton alle. Näin
järkyttävällä tavalla nuori elämä, joka monin odotuksin ja toivein oli
alkanut, päättyi jo lapsuusiän kevätkoitteessa.
Toivo Veikko Vilhelmi Kyyrö, pienen
Heikki-Sakarin isä, seurasi poikaansa vuotta myöhemmin, elokuun 6
päivänä 1951. Hänkin kuoli äkkiä, sydänhalvauksen kohtaamana, kodissaan
Sippolassa. Toivo Kyyrö syntyi Pulkkilassa toukokuun 5 päivänä 1908.
Insinööritutkinnon - Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolla hän
suoritti vuonna 1932. Hän toimi maanmittausinsinöörinä eri seuduilla,
viimeksi Kymenläänissä. - Kun talvisota puhkesi ja maan ja kansan
kohtalosta arpaa heitettiin ei Toivo Kyyrön luonto sallinut
jättäytymistä syrjästä katselijaksi vaikka terveys oli epävakainen.: Hän
ilmoittautui armeijaan. Sodista, joihin hänen kaksi veljeänsä sortui,
hän itse selvisi vahingoittumattomana, mutta sotien välillä ja jälkeen
hän pika-asutus- ja maanlunastuslautakuntien puheenjohtajana joutui
kantamaan erittäin raskaan työtaakan ja se varmaan osaltaan oli syynä
taitavan virkamiehen inhimillisesti katsoen ennenaikaiseen kuolemaan.
Harrastusta yhteisiä pyrintöjämme kohtaan hän osoitti mm. toimittamalla
talteen suuren määrän Sippolan Rytkösten kirjeitä, joita nyt säilytetään
yhdistyksen arkistossa.
Molemmat vainajat lepäävät Sippolan Hirvelän hautausmaassa, jossa jo ennestään monta heidän lähimmistään on haudattuna.
Syntyneitä. - Elämä ja kuolema kulkevat
rinnan ikuista kulkuaan. A.J. Europaeuksen sukupuu on viimeksi kuluneina
vuosina työntänyt runsaasti uusia eläviä versoja. Vuonna 1948, jolloin
yhdistys perustettiin, syntyi 6 pienokaista, v. 1949 4, v. l950 2, v.
1951 1 ja tänä vuonna jo 6, vaikka vuosi ei ole vielä lopussa. Siis
vuoden 1948 alusta lähtien kaikkiaan 19 lasta, niistä 12 tyttöä ja 7
poikaa, .Adden jälkeläisiä on näistä 8, Natalian jälkeläisiä 4, Teklan
jälkeläisiä 4 ja Noran jälkeläisiä 3. Viimeisin tulokas on Pirkko ja
Lasse Lundin poika Erkki Peter, juhannuslapsi, uuden jälkeläissukupolven
ensimmäinen airut.
Vuosikokous 1951 pidettiin Helsingin
normaalilyseossa syyskuun 23 päivänä. Melkein kaikki helsinkiläiset
jäsenet olivat läsnä ja joukko muualla asuvia lisäksi. Martti Hirvensalo
soitti aluksi pianolla erään Sibeliuksen kappaleen. Kokouksen
puheenjohtajaksi valittiin Selma Pankakoski. Hallituksen jäseniksi ja
virkailijoiksi valittiin entiset. Virallisten asiain jälkeen siirryttiin
kahvipöytiin. Elina Lehtonen piti esitelmän A.J. Europaeuksesta
valtiopäivämiehenä. Esitelmän päätteeksi hän luki Europaeuksen Joensuun
koulun, opettajien virkaanasettajaisissa pitämän puheen; joka
alkuperäisenä käsikirjoituksena on säilynyt. Toisen esitelmän piti
Pirkko Voipio Elli Hällströmistä J.H. Erkon runottarena. Esitelmä
täydensi ja oikaisi tärkeissä kohdin tohtori Jukolan väitöskirjassaan
samasta aiheesta antamaa kuvausta. Edellisessä vuosikokouksessa alettua,
matkakuvausten sarjaa jatkoivat tällä kertaa Matti Äyräpää nuorempi,
joka puhui Onervansa ja parin muun kanssa suorittamastaan kevätretkestä
Espanjaan, Toivi Valtavuo, joka kuvasi Münsterin yliopistokaupunkia ja
vähän muitakin Länsi-Saksan paikkoja, sekä Paavo Äyräpää, joka kertoi
Englantiin tekemästään opintomatkasta. Kaikkiin matkakertomuksiin
liittyi runsaasti heijastuskuvia
Kaikkia esityksiä kuunneltiin tarkkaavaisesti ja tuntuivat kuulijat olevan hyvin tyytyväisiä. Yhtä vain moitittiin: ohjelman liikaa pituutta.
Kokoushuoneen seinällä: ollut hauska ohjelmalehti, oli Heikki Rytkösen piirtämä.
Kahvitarjoilun vuosikokouksessa oli järjestänyt henkilö, joka' ei tahtonut ilmoittaa itseään. Ikävä kyllä, sillä olisi ollut mieluista häntä henkilökohtaisesti kiittää. Koska tämä kiertokirje todennäköisesti hänet tavottaa, tahdomme tähän merkitä kaikkien läsnäolijoiden puolesta sulimmat kiitokset.
Raha-asioita. - Yhdistyksen rahavarat ovat
vuoden 1951 alusta lähtien olleet suurimmaksi osaksi sijoitettuina II
Korvauslainan obligatioihin Toimenpide osoittautui edulliseksi.
Rahastojen kirjanpitoarvo, joka tilivuoden 1950 lopussa oli mk 21983:-
oli vuotta myöhemmin mk 43948:-. Tähän huomattavaan lisääntymiseen on
omalta osaltaan vaikuttanut Toivo Valtavuon 70-vuotispäivänään 11.4.51
tekemä lahjoitus mk- l0.000:-, josta viime vuosikokous esitti
lahjoittajalle kiitokset pöytäkirjamerkinnöin
Merkkipäiviä. - Viime huhtikuun 11 päivänä oli kulunut 100 v. Matti Äyräpään syntymästä. Merkkipäivänä joukko yhdistyksen ja sen hallituksen jäseniä kokoontui hänen hautansa äärelle. Esimies puhui Matti Äyräpään muistolle ja varaesimies ja sihteeri laskivat haudalle
yhdistyksen seppeleen. Matti Äyräpään äiti Selma Europaeus (o.s. Lampa)
kuoli kuukausi Matti-pojan syntymän jälkeen, toukokuun 12 päivänä 1852,
vajaan 58 vuoden vanhana. Hänen kuolemansa 100-vuotispäivä oli siis
viime toukokuussa. Hänellä oli -9 lasta, joista 8 eli hänen jälkeensä.
Vuosikokous 1952 pidetään Helsingin
normaalilyseossa, Ratakatu 4; syyskuun 28 päivänä klo 12. (Hallitus
kokoontuu samassa paikassa klo 11.) 100-vuotismuiston johdosta Aarne
Äyräpää kertoo henkilökohtaisia muistelmia Matti Äyräpäästä. Toisena
ohjelmanumerona on: sukumuistojen esittely. Sinulla on, arvoisa
sukulainen, ehkä jokin koru,--kirja, kuva tai muu esine, jota säilytät
kalliina muistona isästä, äidistä; esivanhemmasta tai muusta
sukulaisesta. Ota se mukaan vuosikokoukseen esitelläksesi sen muutamin
sanoin muille. Se on varmasti mielenkiintoista kuultavaa. Ei ole
tarkoitus anoa esineitä yhdistyksen omaksi, mutta esitykset pannaan
muistiin ja liitetään yhdistyksen arkistoon; - Kahvitarjoilu voitaneen
järjestää kokouksessa siten, että jokainen maksaa- puolestaan.
Tervetuloa.
A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys.
Toivo Valtavuo
Anna-Liisa Laine.
|